Kiina on tiettävästi syyttänyt Yhdysvaltoja 127 000 Bitcoinin, arvoltaan noin 13 miljardia dollaria, salaisesta haltuunotosta vuoden 2020 LuBian-louhintapoolin hakkeroinnin yhteydessä, kutsuen sitä valtion tukemaksi kyberoperaatioksi.
Kuitenkin, Yhdysvallat kiisti väitteen, sanoen, että Bitcoin takavarikoitiin laillisesti täysin erillisessä petostapauksessa. Kiista herätti jälleen globaaleja huolenaiheita digitaalisten omaisuusvarojen suvereniteetista.
Suurvaltakamppailu LuBian-varoista
Kiina on tiettävästi syyttänyt Yhdysvaltoja LuBian-hakkeroinnista palautettujen varojen haltuunotosta lainvalvontaoperaation varjolla.
Yhdysvaltain oikeusministeriö (DOJ) on tiettävästi vastannut näihin syytöksiin. Se sanoi, että Yhdysvallat takavarikoi Bitcoinin laillisesti osana petostutkintaa kambodzalaisesta liikemiehestä Chen Zhi, jota syytetään kryptohuijauksista ja ihmiskauppatoiminnoista Kaakkois-Aasiassa.
Viime kuussa DOJ nosti siviilitakavarikkokanteen, pyytäen hallintaa noin 127 271 Bitcoinille, joiden arvo on yli 15 miljardia dollaria. Yhdysvaltain viranomaiset sanoivat, että toimenpide koordinoitiin kansainvälisten kumppanien kanssa Chenin verkoston uhrien kompensoimiseksi.
Blockchain-analytiikkayritys Arkham Intelligence seurasi toimintoja LuBianiin kytketyistä lompakoista tuohon aikaan. Eräs merkittävä Bitcoin-siirto tehtiin tiettävästi juuri DOJ:n tapauksen tullessa julkiseksi.
Tämä paljastus nousi Kiinan haastamiseen Washingtonin kertomusta vastaan.
Pekingin hallituksen kyberturvallisuusvirasto väitti, että siirtojen ajoitus ei ollut yhdenmukainen tavallisen lainvalvontatakavarikon kanssa.
Sen sijaan se ehdotti, että liikkeet viittasivat siihen, että Yhdysvallat saattaa olla saanut pääsyn Bitcoiniin aikaisemmin kuin virallisesti on myönnetty.
Kiistan viimeisin käänne on sytyttänyt uudelleen keskustelun digitaalisen omaisuuden suvereniteetista.
Bitcoinista tulee geopoliittinen työkalu
Kahinointi Bitcoinista näiden kahden suurvallan välillä korostaa laajempaa ongelmaa rahan suhteen, joka ylittää rajat. Asiantuntijat sanovat, että kryptojen valvonta on kehittynyt geopoliittiseksi työkaluksi.
Bitcoinin asema ei-suverenisena omaisuuseränä mahdollistaa valtioiden vaikutusvallan laajentamisen oikeusjärjestelmien ja teknologian kautta.
Lisäksi Finanssituvallisuusneuvosto on varoittanut merkittävistä aukoista globaalissa kryptosääntelyssä. Se huomauttaa, että ilman yhtenäistä kehystä maat toimivat itsenäisesti ja usein strategisen hyödyn saavuttamiseksi.
Samanaikaisesti Pekingin turhautuminen juontaa juurensa pitkäaikaisista pelkoista länsimaisesta dominoinnista lohkoketjuinfrastruktuurissa ja taloudellisessa valvonnassa.
Kiina pitää Yhdysvaltojen digitaalisten järjestelmien hallintaa taloudellisena vipuvälineenä ja on edistänyt omia lohkoketjustandardejaan ja digitaalista yuania vastatoimena.
Yhdysvaltojen nojaaminen voimakkaisiin valvontatoimiin, kuten tapauksissa Silk Road ja Bitfinex, on laajentanut sen toimivaltaa ja vahvistanut rooliaan rajat ylittävissä kryptotoiminnoissa.
Kriitikot kuitenkin varoittavat, että tämä pirstaleinen lähestymistapa voi heikentää kansainvälistä luottamusta.
Ilman koordinaatiota suurvallat soveltavat omaa oikeuden versiotaan, mikä muuttaa kryptojen takavarikot valtionhallinnan välineiksi pikemmin kuin tehokkaaksi rikosten ehkäisemiseksi.
