Paris Blockchain Week osoitti, kuinka digitaalisen omaisuusvaramarkkinan kehitys etenee vuonna 2026. Tapahtumassa keskustelua käytiin erityisesti säännöksistä, sijoittajakysynnästä, tokenisaatiosta sekä kasvuun tarvittavista edellytyksistä.
BeInCrypto sai yksinoikeushaastattelun Sabina Liulta, joka toimii KuCoinin Euroopan toimitusjohtajana. Hän jakaa näkemyksensä nykyisestä syklistä, institutionaalisen osallistumisen kasvusta ja Euroopan kiinnostavimmista osa-alueista.
Haastattelussa käydään läpi myös makro-likviditeettiä, näkymiä tokenisoitujen reaali-maailman omaisuuserien osalta, Euroopan roolia säädellyn digitaalisen omaisuuden kasvussa sekä oletuksia, joita Sabina Liu toivoo arvioitavan uudelleen.
K1. Paneelissasi käsitellään digitaalisen omaisuusvaramarkkinan ennustetta vuodelle 2026. Miltä tämä sykli vaikuttaa erityisen erilaiselta verrattuna aiempiin?
Tämä sykli eroaa aiemmista, sillä toiminta ei enää perustu pelkästään tunnelmaan ja lyhytaikaiseen suuntaukseen, vaan markkinoiden pitkäjänteiseen kehitykseen. Näemme yhä vahvempaa institutionaalista osallistumista, samaan aikaan kun yksityis-sijoittajat ovat mukana, ja perinteisen rahoituksen ja DeFi:n lähentyminen kasvaa. Se vaikuttaa sekä markkinavirtoihin että siihen, miten tuotteita suunnitellaan ja jaellaan ekosysteemissä.
Samalla tokenisaation osa-alueella, varsinkin reaali-maailman omaisuuserissä, siirrytään kokeiluvaiheesta todelliseen käyttöönottoon, etenkin kysynnän puolella. Tätä kehitystä tukee sääntelyn selkeytyminen, perinteisten rahoitusalan toimijoiden osallistuminen sekä lohkoketjuinfrastruktuurin kasvu.
Kokonaisuudessaan huomio kiinnittyy yhä enemmän jakeluun sekä pitkäjänteisen kasvun mahdollistavan, kestävämmän ja sääntöjenmukaisen kehyksen rakentamiseen.
K2. Tänä vuonna kryptovaluutan ja makro-likviditeetin välinen yhteys on ollut laajasti esillä. Kuinka paljon uskot, että laajemmat likviditeettiolosuhteet vaikuttavat digitaalisten omaisuuserien kasvuun vuonna 2026?
Makro-likviditeetti on edelleen tärkeä tausta digitaalisten omaisuusvarojen markkinoille, kuten useimmissa omaisuusluokissa. Se voi vaikuttaa riskinottohalukkuuteen, pääomavirtoihin sekä lyhyen aikavälin markkinatoimintaan.
Tässä syklissä huomionarvoista on myös se, kuinka markkina kehittyy pelkkiä likviditeettiolosuhteita laajemmaksi. Infrastruktuurin kehitys, institutionaalisen osallistumisen kasvu ja esimerkiksi tokenisaatiossa sekä reaali-maailman omaisuuserissä näkyvä alkuvaiheen suosio tuovat uutta pohjaa kehitykselle.
Likviditeetti voi vaikuttaa kasvun nopeuteen, mutta pitkän aikavälin kasvu edellyttää rakenteellisia tekijöitä kuten säädösten selkeyttä, tuotteiden kypsyyttä ja syvempää markkinainfrastruktuuria.
K3. Reaali-maailman omaisuuserät mainitaan usein suurena tulevaisuuden mahdollisuutena. Mikä on suurin haaste jakelussa tällä hetkellä, erityisesti Euroopassa?
Reaali-maailman omaisuuserien tokenisaatio etenee vauhdilla, mutta jakelu on edelleen keskeinen haaste.
Infrastruktuurin ja tarjonnan puolella tapahtuu kehitystä, mutta jakelu riippuu silti vahvasti käyttötapauksesta sekä siitä, miten selkeässä ja yhtenäisessä sääntely-ympäristössä toimijat ja sijoittajat voivat näihin tuotteisiin päästä käsiksi.
Jotta jaeltavuus olisi skaalautuvaa, tarvitaan yhtenäisyyttä infrastruktuurin, sääntelyn ja käyttäjäpääsyn välillä, jotta reaali-maailman omaisuuseristä voidaan kehittää helpommin saavutettavia sijoitustuotteita.
K4. Onko Euroopalla hyvät lähtökohdat johtaa seuraavaa vaihetta säädellyn digitaalisen omaisuuden kasvussa?
Euroopalla on hyvät edellytykset toimia johtavassa roolissa digitaalisten omaisuusvarojen säädellyn kasvun seuraavassa vaiheessa. Alueella on toteutettu merkittäviä toimenpiteitä selkeän ja rakenteellisen sääntelykehyksen rakentamiseksi, mikä antaa markkinoille vahvan luottamuksen perustan.
Tuo selkeys korostuu entisestään markkinoiden kypsyessä ja institutionaalisten toimijoiden määrän kasvaessa. Näin alustat, vastapuolet ja sijoittajat voivat toimia ennakoitavammin ja luottavaisemmin, mikä on olennaista pitkäjänteisen pääoman muodostumiselle.
K5. Millaiset instituutiot ovat todennäköisimmin merkittävässä roolissa markkinan kasvun vauhdittajina vuonna 2026?
MiCARin puitteissa Euroopassa perustetut yritykset tulevat todennäköisesti edistämään laajempaa käyttöönottoa sellaisten yksityis- ja institutionaalisten sijoittajien keskuudessa, jotka eivät aiemmin ole osallistuneet digitaalisille omaisuusvaramarkkinoille.
Stablecoinien nousu edistää myös innovaatioita ja kryptomaksujen käyttötapauksia, mikä vaatii lisää tokenisaatiota korkean likviditeetin omaisuuserissä.
Samaan aikaan yhä useampi institutionaalinen sijoittaja ohjaa pääomaa digitaalisiin omaisuusvaroihin. Markkinasta on kehittymässä aiempaa kypsempi ekosysteemi.
K6. On yhä yleisempää ajatella, että todellinen testi markkinalle ei ole kuinka paljon lyhytaikaista pääomaa se houkuttelee, vaan kuinka hyvin se tukee pitkäaikaista pääomaa. Oletko samaa mieltä?
Osin kyllä. Pitkäaikainen pääoma tukee markkinoiden syvyyttä, joustavuutta ja kestävää kasvua, kun taas lyhytaikainen pääoma voi silti pitää yllä aktiivisuutta. Molemmilla on paikkansa ekosysteemissä ja tarkoitus sijoittajien erilaisissa tavoitteissa.
Jotta markkina voi tehokkaasti tukea pitkäaikaista pääomaa, sen täytyy osoittaa luotettavavuutta noudattamalla sääntöjä, hyvää hallintoa ja toimivaa infrastruktuuria. Alustat ja markkinapaikat, jotka täyttävät nämä ehdot, ovat vahvimmassa asemassa seuraavan kasvuvaiheen tukemiseen.
K7. Kun katsotaan loppuvuoteen 2026, mikä on yksi markkinaoletus, jota ei mielestäsi enää kannata toistaa?
Yksi yleinen oletus on, että markkina jatkaisi toimintaansa ensisijaisesti tunnelman ohjaamana ja yksityis-sijoittajien dominoimana sykliinä.
Nyt kuitenkin nähdään siirtymää kohti institutionaalista ja infrastruktuurilähtöistä vaihetta, jossa pääomaa kohdennetaan pitkäjänteisemmin ja selkeämpien kehysten tukemana.
