Kilpailussa lohkoketjun skaalaamiseksi ja tekoälyn hajauttamiseksi yksi este nousee jatkuvasti esiin: laskentateho. Olipa kyse nousevista zero-knowledge (ZK) -todistusten luomiskustannuksista tai tekoälyinfernssin läpinäkymättömästä infrastruktuurista, kehittäjät törmäävät yhä useammin keskitetyn, kalliin ja usein vaikeasti saavutettavan laskentatehon pullonkaulaan.
Yksi protokolla, joka pyrkii ratkaisemaan tämän ongelman, on Cysic, hajautettu laskentamarkkina, joka tarjoaa ZK‑todistuksia sekä varmennettua tekoälyinfernssiä. Sen mainnet-alfa julkaistiin virallisesti tänään, ja verkkoon on jo liittynyt yli 260 000 solmua sekä integraatioita Scroll-, Succinct- ja NetworkNoya-ekosysteemeihin. Näiden varhaisten onnistumisten myötä tiimi kuvaa tätä muutosta nousevaksi ‘ComputeFi’-aikakaudeksi, jossa laskenta muuttuu varmennettavaksi, lohkoketjussa olevaksi resurssiksi.
Kehitys tapahtuu aikana, jolloin sekä lohkoketju- että tekoälysektoreilla käynnissä on huomattavia muutoksia. Ethereumin siirtymä ZK-native-arkkitehtuureihin, modulaaristen järjestelmien nousu ja tekoälyagenttien yleistyminen ovat kaikki lisänneet hajautetun laskennan kysyntää. Projektit kuten zkSync, joka nousi hiljattain 150 % uuden ZK-infrastruktuurin ja yksityisyyttä parantavien integraatioiden ansiosta, osoittavat miten sijoittajat ja kehittäjät keskittyvät varmennettavaan laskentaan perustavanlaatuisena kerroksena, ei vain yksittäisenä ominaisuutena.
Viimeaikaiset trendit kuten Proof-of-AI:n esiinmarssi, hajautetut GPU-markkinat ja laskentatehon tokenisointi osoittavat laajempaa muutosta kohti varmennettavaa ja ohjelmoitavaa infrastruktuuritasoa. AWS:n tuore käyttökatko on osoittanut keskitettyjen taustajärjestelmien haavoittuvuuden, minkä seurauksena kehittäjät etsivät yhä kestävämpiä ja läpinäkyvämpiä vaihtoehtoja.
Miksi laskenta on noussut keskeiseksi infrastruktuurihuoleksi
Lohkoketjun skaalaaminen ja tekoälyn integroiminen kasvattavat nopeasti laskentatehon tarvetta, mutta perinteinen infrastruktuuri ei täysin vastaa hajautettujen järjestelmien erityisvaatimuksiin:
- ZK-todistusten luominen: Zero‑knowledge-todistukset ovat monien skaalausstrategioiden ytimessä: ne mahdollistavat yksityisyyden ja validoinnin ilman taustatietojen paljastamista. Todistusten tuottaminen edellyttää huomattavaa erikoistunutta laskentatehoa, jonka toimittaa usein vain pieni joukko keskitettyjä tarjoajia — tämä rajoittaa hajauttamista ja nostaa kustannuksia.
- AI:n varmentaminen: Kun tekoälymalleja liitetään lohkoketjun työnkulkuihin ja autonomisiin agentteihin, kasvava tarve ei koske enää vain laskentatulosta vaan varmennettavia tuloksia, jotka voidaan tarkastaa tai todistaa noudattavan tiettyä logiikkaa. Perinteiset pilvipalvelu-API:t tarjoavat suorituskykyä, mutta ne eivät tue natiivisti varmennettavuutta lohkoketjulogiikan osana.
Nämä tarpeet heijastavat laajempaa muutosta siinä, miten kehittäjät ajattelevat infrastruktuurista: pelkkä laskennan suorittaminen ei enää riitä, kun sovellukset vaativat yhä enemmän kryptografisia takeita siitä, miten laskenta on toteutettu.
Cysicin rooli uudessa laskenta-taloudessa
Cysicin mainnet käynnistyy aikana, jolloin varmennettava laskenta siirtyy teoriasta ekosysteemin perustarpeeksi. Sen sijaan, että luotettaisiin keskitettyihin palvelimiin tai läpinäkymättömiin API-rajapintoihin, verkko jakaa ZK-todistus- ja tekoälyinfernsitehtävät maailmanlaajuiseen solmuverkkoon, kuluttajaluokan GPU-laitteista erikoistuneisiin ASIC-laitteisiin. Näin muodostuu markkinapaikka todennettavalle laskennalle.
Ennen mainnetin avausta protokolla käsitteli yli 10 miljoonaa ZK-todistusta, rekisteröi yli 260 000 solmua ja houkutteli 1,4 miljoonaa lompakkoa testijaksoissa. Nyt se toimii yhdessä mm. Scroll-, Succinct– ja Polygon CDK -projektien kanssa, mikä osoittaa todellista käyttöönottoa spekulatiivisen hypen sijaan.
Verkon tavoitteena on tarjota laajennettavaa, varmennettavaa laskentaa alhaisemmalla hinnalla. Tekoälysovelluksissa verkon yhteistyökumppanit, kuten NetworkNoya, raportoivat yli 70 %:n nopeuden kasvusta ja 91 %:n kustannusten laskusta Cysicin infrastruktuurilla. ZK-ympäristöissä tiimit kuten Succinct ja Scroll ovat käyttäneet sen todistusverkkoa tehostaakseen työnkulkunsa tehokkuutta.
Projektin lähestymistapaa kuvataan yritykseksi tehdä laskennasta varmennettavampaa, hajautetumpaa ja ohjelmoitavampaa.
Hajautettu laskenta on ekosysteemin suuntaus, ei yksittäinen pyrähdys
Cysicin julkaisu on osa laajempaa kehitystä Web3-maailmassa ja hajautetuissa järjestelmissä. Vaikka projektien lähestymistavat vaihtelevat, niiden perusongelma on sama: riippuvuuden vähentäminen keskitettyihin laskentapalveluihin sekä luotettavamman ja saavutettavamman infrastruktuurin mahdollistaminen.
Esimerkkejä:
- Hajautetut tekoälylaskentaverkot kuten NodeGoAI selvittävät mahdollisuuksia hyödyntää käyttämätöntä laitteistoa tekoälytehtäviin jakaantuneissa ympäristöissä.
- DePIN-liikkeen hajautetut resurssiverkot pyrkivät palkitsemaan laskentajaon laajassa mittakaavassa — tämä teema on tullut ajankohtaisemmaksi AWS:n vikatilanteen jälkeen, joka vaikutti Web3-infrastruktuurin osiin.
- Laajemmat keskustelut hajautetusta tekoälyinfrastruktuurista osoittavat, että luottamus, varmennettavuus ja auditoitavuus ovat nyt keskeisiä, eivät enää vain erikoistutkimuksen aiheita.
Nämä ekosysteemin merkit viittaavat siihen, että hajautettu laskenta ei ole satunnainen idea vaan rakenteellinen vastaus siihen, miten laskentakyky tällä hetkellä jaetaan, hinnoitellaan ja miten siihen luotetaan.
Tulevaisuuden näkymät: ZK, tekoäly ja muut
Vaikka Ethereum-rollupit ovat luonteva lähtökohta, Cysicin tavoitteet ulottuvat kauas lohkoketjun skaalautuvuusnarratiivin ulkopuolelle. Verkkoa käytetään jo varmennetun tekoälyinfernssin tukena — tämä mahdollistaa älysopimusten ja autonomisten agenttien varmistaa, että tulos syntyi tietystä, valtuutetusta mallista. Käyttötapaus korostuu erityisesti, kun tekoälyn generoima sisältö yleistyy ja vaatii vahvempia alkuperätakuita.
Cysic tähtää myös tieteelliseen laskentaan, mukaan lukien genomiikka ja ilmastosimulaatiot, joissa toistettavuus ja läpinäkyvyys ovat olennaisia. Samaan aikaan verkko tukee kaksikäyttöisiä laitteita kuten DogeBox1, jotka voivat vaihdella louhinnan ja zero-knowledge-todistamisen välillä markkinatilanteiden mukaan. Näin infrastruktuurin omistajat voivat dynaamisesti optimoida tuottoaan.
Nämä käyttötapaukset viittaavat laajempaan muutokseen: laskenta ei ole enää vain infrastruktuuria. Siitä tulee ohjelmoitavaa, varmennettavaa ja likvidiä – nyt se muodostaa Cysicin nimeämän ComputeFi-talousalueen selkärangan.
