Markkinat reagoivat jo kasvavaan geopoliittiseen riskiin. Useat Polymarketin sisäpiiriläiset, jotka ennustivat onnistuneesti Iranin sodan alkamispäivän, lyövät nyt vahvasti vetoa siitä, että Yhdysvalloilla olisi sotilaita Iranissa.
Nyt sijoittajat pohtivat tarkempaa kysymystä: mitä rahoitusmarkkinoille tapahtuu, jos Iranin sota muuttuu Irakin sodan kaltaiseksi vuonna 2003? Historia antaa viitekehyksen, mutta ei helppoa vastausta.
Miten rahoitusmarkkinat reagoivat Irakin sotaan vuonna 2003
Tutkimus vuoden 2003 Irakin hyökkäyksestä osoittaa, että Yhdysvaltain osakkeet olivat jo aiemmin hinnoitelleet sisään pelkoa ennen sodan virallista alkua.
Toisin sanoen, markkinoilla oli selvä “sota-alennus”, koska sijoittajat olivat huolissaan konfliktin vakavuudesta.
Hyökkäyksen alettua ja pahimpien pelkojen jäätyä toteutumatta, tämä alennus alkoi purkautua.
Tutkittuna ajanjaksona S&P 500 nousi noin 3,8-4 %, ja öljyn hinta laski noin 6,5–7 dollaria. Tämän perusteella markkinat reagoivat enemmän epävarmuuden vähenemiseen kuin itse sotaan.
Saman tutkimuksen mukaan keskeinen valtionlainojen tuottojen riskitön vertailuluku laski noin 40 korkopistettä sodan todennäköisyyden kasvaessa.
Tämä tuki osakkeiden arvostuksia, koska matalammat korot yleensä nostavat niiden arvoa. Samalla se kuitenkin osoitti, että sijoittajat hakivat turvaa.
Myös sektoreissa nähtiin selvä kaava. Energia- ja puolustusyritykset hyötyvät ensin sodan uhatessa, sillä sijoittajat odottavat öljytoimijoille lisävoittoja ja lisää sotilasmenojen kasvua.
Sen sijaan talous- ja teknologiasektorit riippuvat yleensä enemmän korkojen muutoksista ja kasvuodotuksista.
Venäjä-Ukraina esitti erilaisen makrotaloudellisen tilanteen vuonna 2022
Reaktio markkinoilla vuonna 2022 oli hyvin erilainen. Kun Venäjä lähetti maajoukot Ukrainaan, Yhdysvaltain osakkeet heilastuivat voimakkaasti, mutta päätyivät kuitenkin nousuun päivän päätteeksi.
S&P 500 nousi noin 1,5 %, ja Nasdaq noin 3,3 %, mikä osoittaa kuinka nopeasti markkinat voivat reagoida liialliseen karhutunnelmaan.
Samaan aikaan Yhdysvaltain 10 vuoden valtionlainan korko laski noin 3 korkopistettä, ollen noin 1,97 %. Sijoittajat siirtyivät siis velkakirjoihin turvaa hakien ja olivat samalla enemmän huolissaan kasvunäkymistä.
Bitcoin reagoi tilanteeseen eri tavalla. Sen hinta laski jyrkästi alkuvaiheen shokissa ja osui kuukauden pohjalukemiin menettäen noin 7 % arvostaan hyökkäysuutisten keskellä.
Tämä on merkittävää, sillä Bitcoin käyttäytyi lyhytaikaisesti kuin riskisijoitus, ei turvasatama, kun epävarmuus oli suurimmillaan.
Myös kryptorahastojen pääomavirtojen tiedot osoittivat tuolloin sodan aiheuttamaa kovaa volatiliteettia digitaalisten omaisuuserien tuotteissa.
Mitä nämä tapaukset kertovat Bitcoinin war beta -ominaisuudesta
Nämä kaksi tapausta osoittavat yhden keskeisen seikan. Bitcoin ei yleensä toimi kullan tavoin suurten sodan aiheuttamien shokkien alkuhetkillä.
Usein se käyttäytyy korkean riskin omaisuutena varsinkin ensimmäisten 24–72 tunnin aikana, jolloin uutisotsikot ohjaavat markkinoita.
Osakkeet voivat kuitenkin joskus palautua odotettua nopeammin jopa sodan aikana. Näin tapahtui sekä 2003 epävarmuuden hälvetessä että vuonna 2022, kun paniikkimyynti meni liian pitkälle.
Tämä asettaa Bitcoinille epätasaisen tilanteen. Jos uusi konflikti vaikuttaa jatkuvalta, öljyn hinta pysyy korkeana, inflaatiopelot kasvavat, valtionlainojen korot nousevat ja likviditeetti kiristyy. Tämä on yleensä huonoa spekulatiivisille omaisuuserille, kuten Bitcoinille.
Jos markkinat näkevät konfliktin lyhytaikaisena ja rajattuna, Bitcoin voi silti ensin laskea, mutta todennäköisesti palautuu myöhemmin helpotusrallyn myötä.
Kuitenkin, tämä palautuminen riippuu etenkin yhdestä asiasta: alkavatko tuotot ja yleiset rahoitusolosuhteet vakautua.
Tärkein ajuri: tuotot, ei sotaotsikot
Suurin vaikutus ei tule sodasta itsestään, vaan siitä mitä sota tekee inflaatiolle ja koroille.
Maahyökkäys todennäköisesti:
- nostaa öljyn hintaa
- lisää inflaatio-odotuksia
- pakottaa korot nousemaan
- viivästyttää tai peruu Fedin koronlaskuja
Tämä yhdistelmä kiristää likviditeettiä kaikilla markkinoilla.
Ja Bitcoin on erittäin herkkä likviditeetille.
Mitä tapahtuu seuraavaksi: kolme skenaariota
Jos Yhdysvallat astuu Iraniin, Bitcoinin reaktio riippuu siitä, miten markkinat tulkitsevat tapahtuman.
1. Lyhyt, rajattu konflikti: Bitcoin laskee aluksi, mutta vakautuu tai palautuu, kun epävarmuus hälvenee.
2. Pitkäaikainen maasota: Bitcoin kohtaa jatkuvaa laskupainetta, kun tuotot pysyvät korkeina ja likviditeetti kiristyy.
3. Täysi eskalaatio: Syvempi myyntiaalto on todennäköinen, mikä johtuu jatkuvasta inflaatioriskistä ja maailmanlaajuisesta riskien välttelystä.
Yhteenveto
Bitcoin ei reagoi sotaan niin kuin moni odottaa.
Se reagoi erityisesti likviditeettiin, korkoihin ja makrotalouden paineisiin. Jos maahyökkäys nostaa korkoja ja viivästyttää elvyttämistä, kryptomarkkinoiden lyhyen aikavälin näkymät pysyvät laskusuuntaisina.
Tällä hetkellä viesti on selvä: eskalaatioriski kasvaa ja Bitcoinin kurssi heijastaa tätä.
