Presidentti Donald Trump ilmoitti, että Euroopan unionin autoihin ja kuorma-autoihin asetetaan uudet 25 %:n tullit 1. toukokuuta 2026. Hän perusteli korotusta heinäkuun 2025 kauppasopimuksen valvonnalla. Osa tarkkailijoista pohtii, vaikuttiko Euroopan suhtautuminen Iraniin myös osaltaan päätökseen.
Tullit astuvat voimaan ensi viikolla ja koskevat vain ajoneuvoja, joita ei ole valmistettu Yhdysvaltojen tehtailla. Saksa ja Italia ovat suurimmassa vaarassa, eikä Bryssel ole vielä ilmoittanut mahdollisista vastatoimista republikaanipresidentin päätökseen.
Kauppasopimuskiista nosti tullit
Trump vetosi siihen, että EU ei täyttänyt “täysin sovitun kauppasopimuksen” ehtoja Truth Social -julkaisussaan. Tällä tarkoitetaan Turnberry-kehystä, joka allekirjoitettiin heinäkuussa 2025. Sopimus laski Yhdysvaltojen automaksut eurooppalaisille autoille 15 prosenttiin.
”Tullia nostetaan 25 prosenttiin. On täysin selvää ja sovittu, että jos ne valmistetaan Yhdysvalloissa, tullia EI PERITÄ,” hän kirjoitti julkaisussaan.
Saksa kärsii eniten. Noin 24 prosenttia sen autojen viennistä suuntautuu Yhdysvaltoihin. BMW, Mercedes-Benz ja Volkswagen ovat vahvasti riippuvaisia Yhdysvaltojen markkinoista. Italialaiset merkit, kuten Ferrari ja Stellantis, altistuvat vähemmän mutta kuitenkin selvästi.
Trump korosti yli 100 miljardin dollarin investointeja uusiin Yhdysvaltain autotehtaisiin. Hänen mukaansa tullit ajavat autonvalmistajat rakentamaan tehtaita maahan.
Iranin tilanne lisää poliittisia sävyjä
Markkinat arvioivat, mitä Trumpin tullipäätökset merkitsevät, ja osa käyttäjistä arvelee, että päätökset liittyvät Yhdysvaltojen kohdistamaan painostukseen Euroopan suhtautumisessa Iraniin.
”Eurooppa petti Amerikan. Macron, Starmer ja Saksa huusivat ‘Ei ole meidän sotamme!’ ja kieltäytyivät tukemasta Yhdysvaltoja Irania vastaan — vuosikymmenten jälkeen, jolloin Yhdysvallat kantoi vetovastuun Natossa. He antoivat Trumpille juuri oikean tekosyyn hajottaa NATO ja laittaa Amerikka ensin. Euroopan heikkous ja kiittämättömyys lopettivat tuottoisan yhteistyön. Voimme syyttää vain itseämme,” yksi käyttäjä kommentoi.
EU ja useimmat suuret Euroopan maat jättivät suurelta osin Trumpin pyynnöt suorasta sotilaallisesta tuesta Iranin konfliktissa huomiotta, etenkin Hormuzinsalmen osalta.
- Saksa: Rajasi sotilaallisen osallistumisen pois. Puolustusministeri Boris Pistorius totesi: ”Tämä ei ole meidän sotamme, emme ole aloittaneet sitä.”
- Ranska: Presidentti Emmanuel Macron kutsui pakollisen avaamisen ajatuksia ”epärealistisiksi” ja kritisoi Yhdysvaltojen epäjohdonmukaisuutta.
- Iso-Britannia ja muut: Samansuuntainen pidättyvyys; jotkut keskustelivat rajoitetuista diplomaattisista rooleista, mutta vältettiin suoraa sotilaallista osallistumista aktiivisiin taisteluihin.
- Laajempi EU/Nato: Ei yhteistä sotilastoimintaa. Joidenkin maiden on ilmoitettu rajoittaneen Yhdysvaltojen tukikohta- tai ylilentolupia Irania koskeneissa operaatioissa.
Trump harkitsi aluksi suunnitelmaa siirtää Yhdysvaltain joukkoja pois NATO-maista, joita hän pitää “epäavuliaina” Iranin konfliktissa.
Ulkoministeri Marco Rubio sanoi, että hallinnon on arvioitava Naton merkitys uudelleen.
Trump itse on kutsunut joitain liittolaisiaan “pelkureiksi” ja leimannut liittouman “paperitiikeriksi”.
Aiemmin hän on uhannut 25 %:n tulleilla niitä maita, jotka käyvät kauppaa Iranin kanssa. Hän on myös esittänyt mahdollisuutta 50 %:n tulleihin niille valtioille, jotka aseistavat Iranin hallintoa.
Perjantaisessa julkaisussa presidentti ei kuitenkaan maininnut Irania auton tullien yhteydessä Truth Social -alustalla. Teksti viittaa ainoastaan EU:n kauppasopimukseen sekä Yhdysvaltojen teollisuusinvestointeihin.
Markkinat ja EU-johtajat seuraavat tarkasti Valkoisen talon mahdollisia tarkentavia viestejä.
Päätös siirtyy seuraavaksi Brysselille, joka on laatinut vastatoimilistoja aiemmissa kiistoissa. Se, näkevätkö EU-johtajat tämän neuvottelutaktiikkana vai eskalaation syynä, määrittää mahdollisen uuden autosopimuksen etenemisen.
