Presidentti Donald Trumpin päätös keskeyttää iskut Iraniin 10 päivän ajaksi ei ole tuonut selkeyttä kryptomarkkinoille. Päinvastoin, epävarmuus on jatkunut – ja Bitcoin reagoi jo tähän.
Bitcoinin hinta liikkui noin 68 900 dollarissa 26. maaliskuuta, laskien noin 3 % vuorokaudessa. Kurssi osoitti koko päivän tasaista myyntipainetta. Tämä kuvaa laajempaa muutosta, ei yksinomaan kryptoon liittyvää tapahtumaa.
Todellinen vaikuttaja löytyy joukkovelkakirjamarkkinoilta.
USA:n valtionlainojen tuotot nousivat noin 4,42 prosenttiin. Se kertoo sijoittajien odottavan korkeampaa inflaatiota ja vähäisempää todennäköisyyttä lyhyen ajan koronlaskuihin.
Tällä on merkitystä, sillä kryptovaluutat, erityisesti Bitcoin, reagoivat voimakkaasti likviditeetin muutoksiin. Kun tuotot nousevat, pääomasta tulee kalliimpaa ja riskisiin omaisuuseriin sijoitetaan vähemmän rahaa.
Yksinkertaisesti: korkeammat tuotot vetävät likviditeettia pois kryptomarkkinoilta.
Samaan aikaan Iranin konflikti pitää öljyn hinnat korkealla. Tämä kasvattaa inflaatioriskiä ja vähentää entisestään keskuspankin koronkevennystoimien todennäköisyyttä.
Markkinat ovat jo alkaneet hinnoitella koronlaskujen mahdollisuutta ulos, mikä kiristää olosuhteita entisestään.
Tilanne tekee Bitcoinille lyhyellä aikavälillä haastavan asetelman.
Aiemmista narratiiveista poiketen Bitcoin ei toimi nyt suojana, vaan käyttäytyy korkean riskin omaisuutena teknologiaosakkeiden rinnalla.
Tuottojen noustessa ja epävarmuuden jatkuessa sijoittajat vähentävät ensisijaisesti altistumista volatiileihin omaisuuseriin.
Trumpin päätös poistaa välittömän eskaloitumisen riskin, mutta makrotaloudellinen paine säilyy.
Kryptomarkkinoilla tämä tarkoittaa, että ennen kuin tuotot tasaantuvat ja likviditeetti palaa, Bitcoin tuskin kokee kestävää nousua lähitulevaisuudessa vaan saattaa jäädä paikoilleen – tai laskea edelleen.
