Immateriaalioikeudet (IP) ovat hiljalleen nousemassa lohkoketjun käytännöllisimmäksi rajapinnaksi — ei digitaalisena taiteena, vaan ohjelmoitavana infrastruktuurina, joka yhdistää tekoälyn, pelit ja luovat oikeudet. BeInCrypto keskusteli Andrea Muttonin kanssa, joka on Storyn Presidentti ja Chief Product Officer. Story on lohkoketjussa toimiva IP-alusta, joka rakentaa infrastruktuuria globaalille lisensoinnille ja rojaltien automatisoinnille.
Tässä haastattelussa Muttoni kertoo, miksi käyttöönotto voi tulla kulttuurisena hetkenä eikä teknisenä merkkipaaluna, miten IP-tokeni yhdistää arvon luovaan tekemiseen, ja mitä laillinen yhteentoimivuus merkitsee seuraavalle digioikeuksien vuosikymmenelle.
Ohjelmoitavan IP:n nousu. Storyn taustalla oleva arkkitehtuuri
Story Protocol, Story Networkin taustalla oleva yritys, lanseerattiin helmikuussa 2025. Tavoitteena on olla “Internetin IP-kerros”.
Vuonna 2023 kerättiin 54 miljoonaa dollaria ja vuonna 2024 vielä 80 miljoonaa dollaria a16z:n johdolla. Tiimi lanseerasi tarkoitukseen rakennetun Layer-1-lohkoketjun. Se mahdollistaa IP-omaisuusvarat (tokenisoidut teokset), ohjelmoitavat IP-lisenssit (PIL:t) sekä rojaltimoduulin reaaliaikaiseen, ketjussa tapahtuvaan tulojen jakamiseen.
“Rakensimme Storyn, jotta immateriaalioikeudet olisivat ohjelmoitavia eri medioissa”, Muttoni sanoi. “Olipa kyse tekoälyn tuottamasta datasta, virtuaalisista omaisuusvaroista tai elokuva-IP:stä, tekijöillä tulisi olla läpinäkyvä tapa lisensoida ja kaupallistaa työnsä.”
Kannattajat pitävät tätä arkkitehtuuria perustana läpinäkyvälle alkuperälle ja yhdisteltävälle lisensoinnille. Kriitikot kyseenalaistavat, kestävätkö älysopimuslisenssit oikeudessa ilman lain tunnustusta.
On-chain IP:n muuttuva käännekohta
Maailmassa on yli 80 biljoonaa dollaria luovia omaisuusvaroja. Lohkoketjussa toimiva IP nousee markkinakerrokseksi, joka yhdistää tekijät, yritykset, ja tekoälyalustat. Storyssa on jo yli 200 tiimiä ja 20 miljoonaa IP-rekisteröintiä viihteen, pelien ja datasovellusten alueilla.
“Yhtä käännekohtaa lohkoketju-IP:lle ei tule, koska immateriaalioikeudet kehittyvät koko ajan”, Muttoni sanoi. “Olemme rakentaneet Storyn kehittymään rinnalla — integraatioilla tekoälyyn, peleihin ja Hollywoodiin — jotta tekijät voivat seurata ja lisensoida teoksia suoraan.”
“Todellinen käännekohta ei ehkä ole raaka numero, vaan kulttuurinen hetki — esimerkiksi BTS-taiteen remix, josta tulee peli ja jossa tulot jaetaan automaattisesti Storyn kautta”, hän lisäsi. “Kun miljoonat käyttävät lohkoketju-IP:tä tajuamatta sen olevan Web3:a, silloin muutos on tapahtunut.”
Näkemys on linjassa WIPO:n vuoden 2024 World Intellectual Property Reportin kanssa, jossa todetaan, että globaali IP-kapasiteetti on keskittynyt alle kymmeneen talouteen. Lisäksi digitaaliset IP-markkinat nojaavat yhä instituutioihin, eivät niinkään tekniseen integraatioon. Tokenisoidun IP:n käännekohta voi riippua yhtä paljon politiikan harmonisoinnista kuin tuotteiden käyttöönotosta.
Tehokkuus ja uudet rojaltikanavat Storyssa
Perinteiset rojaltijärjestelmät, kuten ASCAP, maksavat tekijöille neljännesvuosittain useiden välikäsien kautta. Story pyrkii modernisoimaan prosessin.
“Tänä päivänä rojaltit kulkevat läpinäkymättömien välikäsien kautta ja saavuttavat tekijät kuukausien viiveellä”, hän sanoi. “Storyssa ohjelmoitavat rojaltit selvitetään sekunneissa, eivät kuukausissa — ja ne liikkuvat globaalisti ilman kitkaa. Se on mullistavaa itsenäisille artisteille ja kehittyville markkinoille.”
IMF:n vuoden 2025 Fintech Note kuitenkin varoittaa, että reaaliaikainen tokenisoitu selvitys voi lisätä systeemistä riskiä, jos valvonta ja likviditeettipuskurit laahaavat. Välitön maksu on voimakas, mutta ilman suojamekanismeja se voi kiitää sääntelyn edelle. Storyn pitkän aikavälin menestys voi riippua integraatiosta säänneltyyn rahoitusinfrastruktuuriin.
Kannustimet ja integraatio koko IP-taloudessa
“Nykyinen IP-järjestelmämme on rikki”, Muttoni sanoi. “Tekijät ja yritykset taistelevat tekoäly-yhtiöitä vastaan, mutta tarvitaan teknologiaan syntynyt viitekehys, jossa IP:tä voidaan lisensoida vapaasti ja suojata laajassa mittakaavassa. Story tarjoaa raiteet, joihin oikeuksienhallintaorganisaatiot voivat integroitua — ei kilpailla.”
Oikeuskiistat tekoälykehittäjien ja oikeudenhaltijoiden välillä paljastavat rakenteellisen aukon: internet kehittyi nopeammin kuin luovan työn suojaava infrastruktuuri. World Economic Forumin vuoden 2025 tokenisaatioraportti toteaa, että tällaiset markkinat kehittyvät “epälineaarisesti ja vaiheittain”. Käyttöönotto alkaa yleensä luvitetuissa ja säännellyissä ympäristöissä — ei avoimissa verkoissa. Storyn väite “laillisesta yhteentoimivuudesta” voi siksi edellyttää vaiheittaista käyttöönottoa, joka on linjassa tietosuojan ja toimivalta-alueiden normien kanssa.
UX:n yksinkertaistaminen ja tekijöiden sitouttaminen
“Lisensointi ja oikeuksien hallinta on pitkään varattu studioille, joilla on juristit”, Muttoni sanoi. “IP Portalimme kautta kuka tahansa voi rekisteröidä IP:n lohkoketjuun minuuteissa — ei juristeja, ei välikäsiä, ei alustan maksuja. Tavoitteena on tehdä lisensoinnista intuitiivista, ei byrokraattista.”
Silti US Patent and Copyright Officesin vuoden 2024 raportti kongressille korostaa, etteivät lohkoketjussa tehtävät siirrot muuta IP-lainsäädäntöä. Tekijänoikeuksien ja tavaramerkkien siirrot edellyttävät yhä kirjallisia, allekirjoitettuja sopimuksia. Toistaiseksi Storyn lohkoketjussa olevat lisenssit toimivat metatietokerroksina, eivät sitovina asiakirjoina, kunnes älysopimusten täytäntöönpanokelpoisuus on kodifioitu.
Refleksiivisyys ja Story Token -hallinto
“Refleksiivisyys on normaalia kryptomarkkinoilla”, Muttoni sanoi. “Mutta Storyyn rekisteröity IP kytkeytyy todellisiin käyttötarkoituksiin. $IP token pyörittää lisensointia, panostamista ja hallintoa — tuottava omaisuusvara, joka liittyy luovaan toimintaan, ei spekulaatioon.”
CFA Instituten vuoden 2024 analyysi tarjoaa varovaisemman näkemyksen: tokenisointi voi avata uusia omaisuusluokkia, mutta sitä varjostavat arvostuksen läpinäkymättömyys ja säilytysriski. Sen mukaan instituutionaaliset sijoittajat pitävät IP-tokeneita infrastruktuurin kehityksenä, eivät spekulatiivisina vetoina — kanta, joka voi hillitä Storyn $IP tokenin ympärillä olevaa hypeä.
Data markkinasignaalina
Kun tekoälyn tarve oikeuksiltaan puhdistetulle datalle kasvaa, uudet tunnusluvut voivat määrittää IP:n arvon — lisensointivolyymi, rojaltien kertymä ja provenienssin nopeus.
“Jotkin arvokkaimmista IP:istä ovat omaisuusvaroja, joita lisensoidaan tekoälyn kouluttamiseen”, Muttoni sanoi. “Tekoälyn pullonkaula ei ole laskentateho — vaan oikeuksiltaan puhdistettu data. Poseidon, projekti Storyssa, antaa kenen tahansa lisensoida reaalimaailman dataa IP:nä ja luo mitattavaa arvoa datan tarjoajien, tekoälykehittäjien ja käyttäjien välille.”
Rayhaneh Sharif-Askaryn, Grayscalen Product & Research -johtajan, kommenteissa oli sama ajatus: hän kuvasi Storyn “yhdistävän lohkoketjun koordinoinnin tekoälymallien koulutukseen”. Hän totesi, että Poseidonin malli voi muuttaa arkisen inhimillisen toiminnan tokenisoiduksi, oikeuksiltaan puhdistetuksi dataksi koneoppimista varten. Hänen huomionsa osoittavat, miten ohjelmoitava IP voi yhdistää luovat taloudet ja tekoälyn kehityksen yhteen infrastruktuuriin.
IP:n ja tekoälyn päällekkäisyys korostaa laajempaa sääntelykeskustelua. WIPOn vuoden 2024 raportti toteaa, että innovaatio kukoistaa, kun laki, tutkimus ja kauppa kehittyvät yhdessä. Storyn pitkän aikavälin menestys voi riippua vähemmän tokenin mekaniikasta ja enemmän siitä, pysyykö globaali IP-hallinto teknologian tahdissa.
Johtopäätös
Ohjelmoitava IP siirtyy käsitteestä infrastruktuuriksi. Storyn automaation, hallinnon ja yhteentoimivuuden yhdistelmä asettaa sen kulttuurin ja koodin risteykseen. Raportit WIPOsta, IMF:stä, WEFistä, CFA:sta ja US Copyright Officesta korostavat kuitenkin, että edistys on asteittaista ja vaatimustenmukaisuuslähtöistä. Onnistuessaan Story voi määritellä uudelleen, miten luovat oikeudet liikkuvat globaalissa taloudessa; muussa tapauksessa se voi jäädä prototyypiksi, joka odottaa sääntelyn linjausta.
