Etelä-Koreasta saatiin viikossa kolme poliittista uutista, jotka ovat vahvistaneet alan toimijoiden keskuudessa tunnetta siitä, että sääntelijät vetäytyvät – vaikka maan merkittävä Digital Asset Basic Act etenee kohti hyväksyntää.
Yksikään kolmesta päätöksestä ei ole itsessään kielto. Markkinalla nämä tulkitaan kuitenkin yhdessä tietynlaiseksi linjaksi.
Syyttäjät likvidoivat takaisin saadun bitcoinin sen sijaan, että pitäisivät sitä
Gwangjun aluesyyttäjänvirasto ilmoitti 10. maaliskuuta myyneensä 320,88 Bitcoinia, joiden arvo oli noin 31,59 miljardia wonia (21,6 miljoonaa dollaria), jotka olivat palautuneet phishing-hyökkäyksen jälkeen ja tallettanut tuoton valtion kassaan.
Nämä Bitcoinit oli alun perin takavarikoitu äiti-tytär -parilta, jotka tuomittiin laittoman nettikasinon pyörittämisestä Thaimaassa vuosien 2018 ja 2021 välillä. Kun korkein oikeus vahvisti takavarikon, syyttäjät ryhtyivät toimeenpanemaan päätöstä – ja huomasivat, että koko omaisuus oli kadonnut. Heidän oma lompakkonsa oli hakkeroitu. Henkilöstö oli vahingossa klikannut phishing-sivustolle varojen luovutuksen aikana elokuussa 2025. Varat palautuivat tammikuussa, ilmeisesti sen jälkeen, kun syyttäjät olivat järjestäneet varojen jäädytyksiä kotimaisille ja kansainvälisille pörsseille.
Markkinavaikutusten minimoimiseksi syyttäjät myivät kolikot osissa 11 päivän aikana 24. helmikuuta ja 6. maaliskuuta välillä.
Keskustelua herätti itse päätöksen sijaan vertailu muihin valtioihin: osa maista, kuten Yhdysvallat tämänhetkisellä hallinnolla, alkaa mieltää takavarikoidun Bitcoinin valtion pitkäaikaisomaisuudeksi. Korea kuitenkin myi palautuneet kolikot nopeasti ja muutti ne käteiseksi.
Kyseessä ei ole julkilausuttu politiikkalinja. Mutta kyseinen toimi on merkityksellinen osoitus.
Stablecoinit jätetty yritysten sijoitusohjeiden ulkopuolelle
Korean Financial Services Commission (FSC) viimeistelee ohjeistusta, joka sallisi pörssiyhtiöiden sijoittaa ensimmäistä kertaa digitaalisiin omaisuuseriin – tämä olisi merkittävä avaus markkinoille. Kuitenkin stablecoinit, kuten Tether (USDT) ja USD Coin (USDC), jäisivät hyväksytyn sijoituskohteiden ulkopuolelle, kuten paikallismedia raportoi 10. maaliskuuta.
Syy päätökseen löytyy oikeudellisesta ristiriidasta, ei suoranaisesta vihamielisyydestä. Korean ulkomaankauppalaki ei tunnista stablecoineja ulkomaan maksuinstrumentteina. Jos yhtiöt voisivat niitä pitää sijoituksina, sillä olisi tulkinnanvaraista merkitystä kansainvälisen maksuliikenteen hyväksynnässä. Sääntelijät eivät ole vielä valmiita virallistamaan tällaista käyttöä. Lokakuussa 2025 jätettiin lakialoite, joka tunnistaisi stablecoinit maksuvälineiksi, mutta se on edelleen käsittelyssä kansalliskokouksessa.
Osa pörssiyhtiöistä, erityisesti vientiyritykset, on lobannut USDC:n hyväksymistä, vedoten sen käytännöllisyyteen reaaliaikaisessa valuuttakurssisuojauksessa. Yritykset todennäköisesti jatkavat stablecoinien käyttöä ulkomaisten alustojen ja omien lompakoiden kautta siihen asti.
Stablecoinin poissulku voi jäädä väliaikaiseksi – riippuen lakimuutoksesta – eikä siis ole rakenteellinen linjaus. Yrityksille, jotka odottavat selvää sääntelylupaa, vastaus on tällä hetkellä kuitenkin kielteinen.
Pörssien omistusrajat: luvut muuttuvat yhä
Eniten kiistaa on aiheuttanut ehdotus omistuskatosta kryptopörssien suurimmille omistajille, joka sisällytettäisiin Digital Asset Basic Actiin.
Korean Demokraattisen puolueen digitaalisen omaisuuden työryhmä on tiettävästi päässyt FSC:n kanssa sopuun 34 prosentin katosta, mikä on lievempi kuin aiemmin keskustellut 15–20 prosenttia. Luku vastaa 33,4 prosentin blokkausvähemmistöä yhtiölaissa. Kattoraja koskisi sekä olemassa olevia että uusia pörssejä. Siirtymäaikaa pohditaan, vaihdellen kolmesta kuuteen vuoteen pörssin koosta riippuen.
Ehdotukseen kohdistuu kritiikkiä monesta suunnasta.
Kansalliskokouksen seminaarissa 9. maaliskuuta oppositiopoliitikot huomauttivat, ettei vastaavaa kattoa löydy Yhdysvalloista tai Euroopasta. Kansalliskokouksen tutkimuspalvelu on nostanut esiin myös mahdolliset perustuslailliset ristiriidat, erityisesti koskien omaisuudensuojaa ja takautuvan sääntelyn kieltoa. Akateemiset kriitikot nostivat esiin lisäksi “sivustakatsoja-ilmiön”: liiallinen omistuksen pirstaloituminen voisi jättää pörssin ilman selkeää päätöksentekijää kriisitilanteessa.
Käytännön kannalta tärkeimmäksi nousee Dunamu (Upbitin operaattori) ja sen suunniteltu fuusio Naver Financialin kanssa. Fuusion jälkeen perustaja Song Chi-hyung omistaisi noin 19,5 prosenttia ja Naver noin 17 prosenttia. Sääntelijät harkitsevat käsittelevänsä nämä omistukset erillisinä – ”omistajaosuus” ja ”kumppaniosuus” – jolloin järjestely voisi toteutua tiettyjen muutosten jälkeen eikä estyä kokonaan.
Lopulliset ehdot ovat yhä neuvotteluissa. Puolueen ja hallituksen neuvotteluja kaavailtiin maaliskuulle, mutta geopoliittiset tapahtumat, kuten Yhdysvaltojen ja Iranin tilanne, voivat siirtää aikataulua huhtikuuhun.
Mitä kuvio viittaa — ja mitä ei
Kukin kolmesta toimesta perustuu erilliseen ja perusteltavissa olevaan syyhyn. Takavarikoidut varat myydään pois. Stablecoinien poissulku johtuu oikeudellisesta epäselvyydestä, ei varsinaisesta kiellosta. Pörssien omistajakatto perustellaan sijoittajansuojalla aiempien pörssiepäonnistumisten jälkeen.
Markkinat eivät kuitenkaan aina tulkitse yksittäisiä päätöksiä erillisinä. Yhteisvaikutuksena viesti – myy Bitcoinit, pidä stablecoinit yritysten salkkujen ulkopuolella, rajoita pörssin omistajuutta – tuntuu erilaiselta kuin mikään yksittäinen toimi.
Digital Asset Basic Act oli tarkoitettu selkeyttämään Korean linjaa. Tällä hetkellä yksityiskohdat kuitenkin hämärtävät kokonaiskuvaa.
