Etelä-Korea on virallisesti tehnyt digitaalisen omaisuusvarojen ekosysteemin kehittämisestä kansallisen prioriteetin seuraavaksi viideksi vuodeksi. Presidentin politiikan suunnittelukomitea sisällytti sen 123 politiikkaohjelman joukkoon Lee Jae-myungin hallinnon alaisuudessa.
Komitea listasi “digitaalisen omaisuusvarojen ekosysteemin rakentamisen” laajemman “innovatiivinen talous, joka johtaa maailmaa” -agendan alle. Rahoituspalvelukomissio valvoo tätä aloitetta, mutta tarkat toteutustiedot ovat vielä paljastamatta.
Yksityiskohdat pysyvät piilossa politiikkasitoumuksesta huolimatta
Tällä hetkellä vain kaikkien politiikkatehtävien otsikot ovat julkisia, jättäen koko yhteiskunnan, mukaan lukien kryptoala, arvailemaan. Tarkkailijat voivat viitata vain presidentti Lee Jae-myungin vaalilupauksiin saadakseen mahdollisia vihjeitä suunnasta. Näihin kuului spot-ETF:ien salliminen, turvallisuustokenien laillistaminen ja won-pohjaisten stablecoinien luominen kotimaiseen käyttöön.
Monet epävarmuudet kuitenkin säilyvät siitä, miten näitä politiikkoja tullaan toteuttamaan. Rahoituspalvelukomission johtava rooli kohtaa kysymyksiä mahdollisten hallituksen uudelleenjärjestelysuunnitelmien keskellä. Politiikan suunnittelukomitea harkitsi aiemmin tämän organisaation jakamista, mutta nykyinen tilanne on epäselvä.
Lisäksi tätä “digitaalista omaisuusvarojen ekosysteemiä” ei sisällytetty 12 prioriteettistrategisen tehtävän joukkoon, jotka saivat erityistä painotusta. Komitea korosti keskeisiä aloitteita, kuten tekoälyteollisuuden kehittämistä, Korean osakemarkkinoiden tukemista ja globaalin pehmeän voiman laajentamista.
Yleensä presidentin siirtymäkomiteat valmistelevat kansallisia politiikkaohjelmia ennen uusien hallintojen virkaan astumista. Kuitenkin, voitettuaan 3. kesäkuuta pidetyt vaalit ja astuttuaan välittömästi virkaan, presidentti Leen hallinnon oli muodostettava politiikan suunnittelukomitea päättämään politiikkaohjelmista. Tämä seurasi epätavallisia olosuhteita, kun presidentti Yoon Suk-yeol erotettiin virastaan epäonnistuneen sotatilalain julistuksen jälkeen viime joulukuussa.
Lainsäädännölliset haasteet voivat hidastaa toteutusaikataulua
Toinen merkittävä epävarmuus liittyy kattavien digitaalisten omaisuusvarapolitiikkojen monimutkaiseen lainsäädäntöprosessiin. ETF:t, turvallisuustokenit ja stablecoinit vaativat uusia kattavia digitaalisia omaisuusvaralakeja nykyisten säädösten lisäksi. Ala odottaa “toisen vaiheen lainsäädäntöä” käyttäjäsuojalain käyttöönoton jälkeen viime vuoden heinäkuussa.
Digitaalinen omaisuusvaralaki, jonka hallitsevan puolueen lainsäätäjä jätti kesäkuussa, on jo lainsäädäntöprosessissa, mutta sitä ei ole vielä aktiivisesti käsitelty. Kun se otetaan käsittelyyn, tie eteenpäin voi olla melko sujuva, sillä hallitsevalla puolueella on mukava enemmistö, ja suurimman opposition presidenttiehdokas tuki myös kryptokehitystä vaalien aikana.
Kuitenkin 123-tehtävän ohjelma vaatii 951 lain ja säädöksen säätämistä tai tarkistamista valtakunnallisesti. Hallitus aikoo toimittaa 87 % tarvittavista lakimuutoksista kansalliskokoukselle ensi vuoteen mennessä. Ottaen huomioon tämän valtavan lainsäädäntötyön, digitaalisten omaisuusvaralainsäädäntöjen odottaminen korkeimmalle prioriteetille voi olla epärealistista.
Alueellinen kilpailu lisää politiikan kiireellisyyttä
GENIUS Actin hyväksyminen Yhdysvalloissa on nopeuttanut dollaripohjaisten stablecoinien käyttöönottoa maailmanlaajuisesti. Tämä on herättänyt maailmanlaajuisia huolia mahdollisesta rahallisen suvereniteetin heikkenemisestä laajalle levinneen dollaristablecoinien käytön myötä, myös Koreassa.
Potentiaalisen Aasian digitaalisen rahoituksen keskuksen välinen kilpailu kiristyy, mikä myös painostaa Koreaa nopeuttamaan politiikkakehitystään. Japanilaiset yritykset ovat alkaneet rakentaa digitaalisia omaisuusvarareservejä, kun taas Hongkong on äskettäin toteuttanut kattavan stablecoin-lainsäädännön. Singapore myönsi kaksinkertaisen määrän kryptopörssilisenssejä vuonna 2024 verrattuna edelliseen vuoteen, tehden siitä yhden maailman kryptomyönteisimmistä paikoista.
Tulevissa lainsäädäntökeskusteluissa Koreassa odotetaan keskityttävän stablecoinien sääntelyyn. Yritystilien asteittainen salliminen, ETF:t ja viputuotteiden käyttöönotto kotimaisilla kryptopörsseillä ovat todennäköisesti osa keskustelua.
Korealaiset kryptosijoittajat tunnetaan korkeasta riskinsietokyvystään. Maan suurin kryptopörssi, Upbit, on tällä hetkellä neljännellä sijalla maailmanlaajuisessa fiat-pohjaisessa kaupankäyntivolyymissa, vaikka se sallii vain korealaisten kansalaisten käyttää alustaa.
Toukokuussa 2025 Etelä-Koreassa on arviolta 9,7 miljoonaa virtuaalisen omaisuusvaran käyttäjää, ja yli 20 miljoonaa tiliä on rekisteröity suurille pörsseille ja lompakkopalveluille. Käyttäjäkunta on valmis kasvamaan edelleen, jos yritysten kryptokaupankäynti sallitaan ja sijoittajansuoja nostetaan perinteisten rahoitusmarkkinoiden tasolle.
Vastuuvapauslauseke
Kaikki verkkosivustollamme olevat tiedot julkaistaan vilpittömässä mielessä ja ainoastaan yleiseen tiedottamiseen. Lukijan on toimittava verkkosivustomme tietojen perusteella täysin omalla vastuullaan.
