Uudistuneiden keskustelujen keskellä digitaalisen identiteetin, tekoälyn etiikan ja sääntelyn epävarmuuden ympärillä käännyin Frederik Gregaardin puoleen Beincrypto-haastattelusarjassani. Kun monet alan johtajat keskittyvät markkinatrendeihin tai protokollan teknisiin yksityiskohtiin, Frederik puhuu geopolitiikasta, pitkäaikaisesta kansalaisinfrastruktuurista ja globaalin luottamuksen uudelleenrakentamisesta. Miltä siis näyttää lohkoketjun rakentaminen julkisena infrastruktuurina? Tekoälyn integroinnista sääntelydynamiikkaan, tässä on, miten Cardano Foundationin toimitusjohtaja näkee tulevaisuuden. Hänen jakamansa näkemykset saivat minut pohtimaan uudelleen, kuinka pitkälle kryptovaluutta voi – ja pitäisi – mennä.
Ei pelkästään hallintoa—Cardanon suunnitelma julkiselle digitaaliselle infrastruktuurille
Kysyin Frederikiltä yhdestä Cardanon keskeisestä tehtävästä – luottamuksen palauttamisesta rahoitusjärjestelmiin – hän ei epäröinyt:
“Lohkoketjun hallinto on keskeinen tekijä luottamuksen palauttamisessa rahoitusjärjestelmiin, sillä se sisällyttää läpinäkyvyyden ja vastuullisuuden suoraan infrastruktuuriin.”
Hän vertasi tätä jyrkästi perinteisiin malleihin, jotka hänen sanojensa mukaan
“toimivat mustina laatikoina, joissa päätöksenteko on keskitettyä ja usein etusijalla ovat institutionaaliset edut käyttäjien sijaan.”
Hallinto on kuitenkin vain osa tarinaa. Frederik selitti, että todellinen läpimurto piilee siinä, miten lohkoketju muokkaa taloudellisen tiedon todentamista.
“Nykyiset rahoitusjärjestelmät pakottavat meidät odottamaan 12–16 kuukautta pätevien tilintarkastuslausuntojen saamiseksi, jotka heijastavat vain menneitä tilanteita, eivät nykyisiä realiteetteja,” hän sanoi. “Lohkoketju mahdollistaa lähes välittömän taseiden ja tuloslaskelmien todentamisen luotettujen välittäjien ja kolmansien osapuolten kautta.”
Hän korosti, kuinka yhdistämällä tämä reaaliaikainen todentaminen teknologioihin, kuten Varmennetut Tunnisteet, siirrymme järjestelmistä, jotka perustuvat epäluottamukseen ja byrokratiaan, kohti “luottamuksen mekanismeja, jotka perustuvat varmennettuihin faktoihin, jotka on tallennettu muuttumattomaan datainfrastruktuuriin.”
Yksi esimerkki tästä muutoksesta on Reeve, Cardano-pohjainen sovellus, joka mahdollistaa organisaatioiden julkaista tilintarkastetut taloudelliset lausuntonsa suoraan lohkoketjussa. Frederik kuvaili sitä
“uudeksi standardiksi läpinäkyvyydelle, vastuullisuudelle ja luottamukselle taloudellisessa raportoinnissa.”
Sama ajatus – läpinäkyvyys, hajauttaminen ja edustus – kulkee läpi Cardanon hallintomallin.
“Cardanon malli on suunniteltu edustavaksi. Jokainen ADA:n haltija voi osallistua ekosysteemin hallintaan,” hän selitti. “Tarkastukset ja tasapainot ovat myös sisäänrakennettu tähän uuden aikakauden hallintoon.”
Tämän mallin ytimessä on kolmikamarinen järjestelmä, joka koostuu edustajista (DReps), panospoolin operaattoreista (SPOs) ja perustuslakikomiteasta – jokainen näistä näyttelee ainutlaatuista roolia vallan tasapainottamisessa, Cardanon perustuslain toimeenpanossa ja pääverkon eheyden turvaamisessa.
“Malli luo järjestelmän, joka sopeutuu uusiin haasteisiin pysyen uskollisena periaatteillemme läpinäkyvyydestä, vastuullisuudesta ja avoimuudesta,” Frederik sanoi.
Frederikille tämä ei ole abstraktia.
“Cardano on todellinen julkinen digitaalinen hyödyke,” hän kertoi minulle – perustavanlaatuinen infrastruktuuri, joka on suunniteltu palvelemaan ei vain markkinoita, vaan yhteiskuntaa.
Kryptokilpailua ei voita koodi, vaan politiikka
Keskustellessani Frederikin kanssa kehittyvästä globaalista sääntely-ympäristöstä, kävi selväksi, että keskustelu stablecoineista ei ole enää pelkästään sääntöjen noudattamisesta – siitä on tulossa strateginen vipuvarsi kilpailussa digitaalisen talouden hallinnasta.
“Näemme jo, että sääntelypolitiikasta on tulossa digitaalisen talouden kilpailun muoto,” Frederik kertoi minulle. Ja panokset ovat korkeat.
Hän viittasi selkeään eroon: kun Yhdysvallat siirtyy kohti kryptomyönteisempää kehystä – erityisesti 1:1 vakuudellisten stablecoinien osalta – Eurooppa, huolimatta varhaisesta johtajuudestaan politiikan muodostamisessa, on vaarassa jäädä jälkeen.
“Eurooppa on kriittisessä käännekohdassa globaalissa kryptokilpailussa,” hän sanoi. “Sen sijaan, että eksyttäisiin sääntelyn monimutkaisuuteen, maanosan on tarjottava selkeää, eteenpäin katsovaa politiikkaa, joka houkuttelee globaalia kryptolahjakkuutta ja investointeja.”
Mikä tässä kiinnitti huomioni, oli sävyn muutos sääntöjen noudattamisesta kilpailuun. Frederik kehysti sääntelyn ei rajoitteena – vaan geopoliittisena strategiana. Aivan kuten veroparatiisit tai fintech-keskukset, ne oikeusalueet, jotka tarjoavat selkeyttä ja mahdollistavat innovaation, houkuttelevat pääomaa, likviditeettiä ja huipputason lohkoketjuinfrastruktuuria.
Missä tämä sitten jättää Cardanon kaltaiset alustat tässä korkean panoksen maisemassa? Frederikin mukaan valmistautuminen tarkoittaa ennakoivaa, monikerroksista lähestymistapaa.
“Meidän on osallistuttava rakentavasti päättäjien kanssa eri oikeusalueilla, jakaen näkemyksiä siitä, miten lohkoketju voi parantaa eikä heikentää sääntelytavoitteita,” hän sanoi.
Eikä tämä ole vain hypoteettista. Esimerkiksi Brasiliassa yhteistyöt valtiollisten tahojen, kuten SERPRO:n ja Petrobrasin kanssa, toimivat varhaisina esimerkkeinä siitä, miten hajautettu infrastruktuuri voidaan integroida olemassa oleviin sääntelykehyksiin – tukemaan läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä, ja osoittamaan, että lohkoketju voi olla linjassa sääntelytavoitteiden kanssa eikä ristiriidassa niiden kanssa.
Frederikin viestin ytimessä oli muistutus laajemmasta makromuutoksesta: mikään maa ei voi toimia tyhjiössä – ei, kun toimitusketjut, pääomavirrat ja teknologiat kiihtyvät eksponentiaalisesti.
“Jokaisella kansallisvaltiolla on oikeus määritellä omat sääntönsä toimimiselle globaalissa taloudessa,” hän sanoi. “Mutta kansallisvaltiot eivät voi enää seistä yksin ollessaan riippuvaisia globaaleista toimitusketjuista, yhdistettynä eksponentiaalisten teknologioiden kilpailuun. Lohkoketju tulee näyttelemään vielä suurempaa roolia tulevaisuudessa.”
Missä tekoäly ja lohkoketju todella toimivat tänään
Paris Blockchain Week -tapahtumassa Frederik Gregaard jakoi vision, joka resonoi monien kanssa. Kyse ei ollut pelkästään tekoälystä tai lohkoketjusta erikseen, vaan siitä, miten nämä kaksi teknologiaa—kun ne yhdistetään vastuullisesti—voisivat muodostaa älykkäämmän, hajautetun talouden selkärangan. Hän korosti tekoälyn käyttöönoton riskejä ilman asianmukaisia turvatoimia—kun se perustuu todentamattomaan dataan tai luo uusia keskitetyn hallinnan muotoja mukavuuden varjolla.
Kun keskustelin hänen kanssaan tätä haastattelua varten, kysyin, missä tuo visio on jo toteutumassa ja missä se vielä ylittää sen, mitä nykyinen infrastruktuuri tai hallinto voi tukea. Hän ei turvautunut suuriin spekulaatioihin. Sen sijaan hän perusti keskustelun välittömiin, todellisiin huolenaiheisiin:
“Kun pelkästään Yhdysvalloissa viime vuonna vaarantui 1,7 miljardia tietuetta, lohkoketjun hajautettu lähestymistapa tarjoaa kipeästi kaivatun vaihtoehdon yksityisten avainten, tunnisteiden ja valtuuksien turvalliseen hallintaan.”
Tämä ei ole pelkästään tehokkuuskysymys—se on vastaus systeemiseen haavoittuvuuteen. Frederik mukaan tekoälysovellusten tässä tilassa on asetettava etusijalle luottamus, läpinäkyvyys ja datan eheys—periaatteet, joita lohkoketju voi vahvistaa.
Yksi esimerkki, johon hän viittasi, oli Cardano Foundationin yhteistyö Masumin kanssa hajautetun tekoälyagenttiverkoston parissa—tutkimaan, miten tekoälyjärjestelmät voivat pysyä yhteensopivina ja vastuullisina lohkoketjuympäristössä.
Erityisen käytännölliseksi asiat muuttuvat, hän huomautti, identiteetin ja valtuuksien osalta. Cardanon avoimen lähdekoodin alusta, Veridian, yhdessä sen lompakon kanssa, ovat varhaisia yrityksiä osoittaa, miten lohkoketju ja tekoäly voivat todella toimia yhdessä vastaamaan todellisiin tarpeisiin esimerkiksi sääntelyn, julkisten palveluiden ja rahoituksen aloilla.
“Alan tulisi kiinnittää huomiota aitoihin ratkaisuihin, jotka parantavat läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta sen sijaan, että ne hämärtäisivät niitä. Työtä on vielä paljon tehtävänä,” hän myönsi, “mutta me Cardano Foundationissa olemme olleet yksi varhaisista omaksujista, jotka tutkivat, miten tekoäly voi auttaa lisäämään lohkoketjun osallistumista.”
Tämä keskittymisen selkeys tuntui virkistävältä—alalla, joka usein harhautuu hypen perässä, Frederik ei ajanut seuraavaa näyttävää ominaisuutta, vaan rakenteellisia turvatoimia ja datan alkuperän varmistamista todellisena perustana käyttöönotolle. Se muistutti ajatuslinjaa, johon olen palannut usein—että krypton seuraavaa lukua ei kirjoiteta hypellä, vaan tuotteilla, jotka tekevät todellisen eron.
Todellinen menestys tarkoittaa järjestelmiä, jotka vain toimivat
Kysyin Frederikiltä, miltä menestys Cardano Foundationille näyttäisi viiden vuoden kuluttua, hän ei keskittynyt tokenin hintaan, protokollapäivityksiin tai käyttäjämääriin. Hän puhui infrastruktuurista. Todellisesta, toimivasta infrastruktuurista—hiljaisesti voimaannuttamassa järjestelmiä, joilla on merkitystä.
“Viiden vuoden kuluttua Cardano Foundation tulee olemaan yritystason lohkoketjuinfrastruktuuri kriittisille julkisille ja yksityisille järjestelmille maailmanlaajuisesti—ei vain teknisenä ratkaisuna, vaan perustavanlaatuisena lähestymistapana digitaalisen infrastruktuurin rakentamiseen,” hän sanoi.
Tämä visio menee krypton teollisuuden ulkopuolelle—se koskee lohkoketjua julkisena infrastruktuurina. Frederik kuvaili tulevaisuutta, jossa suuret monikansalliset yritykset ja hallitukset käyttävät lohkoketjua tarjotakseen läpinäkyviä julkisia palveluita.
“Menestys tarkoittaisi, että suuret monikansalliset yritykset ja hallitukset hyödyntävät Cardanoa läpinäkyvien julkisten palveluiden tarjoamiseen, jolloin kansalaiset voivat suoraan tarkistaa, miten verorahoja käytetään ja osallistua hallintoon turvallisten, helposti saatavilla olevien käyttöliittymien kautta,” hän lisäsi.
Hän korosti myös koulutusta merkittävänä tekijänä. Hänen näkemyksensä mukaan lohkoketjuosaamisen tulisi olla yhtä perustavanlaatuista kuin digitaalinen lukutaito, ja Cardano Academy -ohjelmat yliopistoissa—kuten jo toiminnassa olevat PUC-Riossa ja Zürichin yliopistossa—ovat vasta alkua.
Mikä minua eniten hämmästytti, oli se, miten Frederik puhui pitkäjänteisestä keskittymisestä—sellaisesta, joka näkee todellisen menestyksen teknologioissa, joita emme enää huomaa, koska ne ovat vain siellä, hiljaisesti parantamassa asioita kaikille.
“Missiokeskeisenä voittoa tavoittelemattomana organisaationa olemme ainutlaatuisessa asemassa priorisoimaan tätä pitkäaikaista visiota ilman neljännesvuosittaista voitonpaineita,” Frederik selitti. “Tavoitteenamme ei ole pelkästään teknologian käyttöönotto, vaan muuttaa tapaa, jolla organisaatiot, yhteisöt ja yksilöt ovat vuorovaikutuksessa digitaalisessa maailmassa—luoden turvallisempia, läpinäkyvämpiä ja osallistavampia järjestelmiä tuleville sukupolville.”
Vastuuvapauslauseke
Kaikki verkkosivustollamme olevat tiedot julkaistaan vilpittömässä mielessä ja ainoastaan yleiseen tiedottamiseen. Lukijan on toimittava verkkosivustomme tietojen perusteella täysin omalla vastuullaan.
