Haseeb Qureshi, Dragonflyn toimitusjohtaja, arvioi krypton jatkuvan kitkan johtuvan syvemmästä ristiriidasta: sen arkkitehtuuri näyttää olevan paremmin yhteensopiva tekoälyagenttien kuin ihmisten kanssa.
Hänen mielestään monet krypton koetut epäonnistumiset eivät johdu suunnitteluvirheistä, vaan osoittavat, etteivät ihmiset koskaan olleet alustan ensisijaisia käyttäjiä.
Ihmisen ja krypton välinen kuilu
Yksityiskohtaisessa X-alustan viestissä Qureshi toi esiin, että ihmisten päätöksenteon ja lohkoketjun deterministisen rakenteen välillä on perustavanlaatuinen ero. Hän totesi, että alan alkuvaiheen visiossa nähtiin tulevaisuus, jossa älysopimukset korvaisivat perinteiset lailliset sopimukset ja tuomioistuimet, ja omistusoikeudet valvottaisiin suoraan lohkoketjussa.
Tätä muutosta ei kuitenkaan ole nähty. Jopa Dragonflyn kaltaiset kryptoalan toimijat käyttävät yhä perinteisiä laillisia sopimuksia.
“Kun teemme sopimuksen sijoittaaksemme startupiin, emme allekirjoita älysopimusta. Me allekirjoitamme laillisen sopimuksen. Startup toimii samoin. Kumpikaan ei tunne oloaan mukavaksi ilman laillista sopimusta… Itse asiassa myös niissä tilanteissa, joissa on on-chain vesting -sopimus, siihen liittyy yleensä myös perinteinen laillinen sopimus,” hän totesi.
Qureshin mukaan ongelma ei ole tekninen epäonnistuminen vaan sosiaalinen yhteensopimattomuus. Lohkoketjut toimivat suunnitellusti, mutta ne eivät ota huomioon ihmisille ominaista käyttäytymistä ja erehdyksiä. Hän vertasi tätä perinteiseen pankkitoimintaan, joka on kehittynyt vuosisatojen aikana virheiden ja väärinkäytösten varalta.
“Pankki, vaikka se onkin huono, on suunniteltu ihmisille,” hän lisäsi. “Pankkijärjestelmä on rakennettu nimenomaan ihmisten heikkouksia ja virhetiloja varten, satojen vuosien aikana hiottuna. Pankkitoiminta on mukautunut ihmisiin. Krypto ei ole.”
Hän korosti myös, että pitkät kryptografiset osoitteet, sokeasti allekirjoitettavat tapahtumat, muuttumattomat transaktiot ja automaattinen valvonta eivät vastaa ihmisten rahaan liittyvää intuitiota.
“Siksi vuonna 2026 sokeasti allekirjoitettavat transaktiot, vanhentuneet hyväksynnät tai vahingossa avatut petos-sivustot ovat yhä pelottavia. Tiedämme, että sopimus pitäisi tarkistaa, domain varmistaa ja osoitteet skannata vilpin varalta. Kaikki tämä pitäisi tehdä joka kerta. Mutta emme tee. Olemme ihmisiä. Siitä sen tunnistaa. Siksi krypto on aina tuntunut hiukan oudolta ihmisille,” johtaja totesi.
AI-agentit: krypton todelliset alkuperäisasukkaat?
Qureshin mukaan tekoälyagentit sopivat luonnollisemmin krypton rakenteeseen. Tekoälyagentit eivät väsytä eivätkä jätä tarkastusvaiheita väliin.
Ne voivat analysoida sopimusten logiikkaa, simuloida poikkeustilanteita ja suorittaa transaktiot ilman tunnepohjaisia esteitä. Ihmisille sopivat paremmin oikeudelliset järjestelmät, kun taas tekoäly suosii koodin selkeyttä. Hänen mukaansa
“Tässä mielessä krypto on suljettu, täysin luettava ja täysin deterministinen järjestelmä, jossa rahoihin liittyvät omistusoikeudet toteutuvat. Se on kaikkea, mitä tekoälyagentti voi haluta rahoitusjärjestelmältä. Se, minkä me ihmiset koemme rajoittavana, tekoälyagentti näkee hyvin kirjoitettuna määrittelynä… Myös laillisesti perinteinen rahajärjestelmämme on suunniteltu ihmisten instituutioille, ei tekoälylle.”
Qureshi arvioi, että krypton tuleva käyttöliittymä tulee olemaan “itseajava lompakko”, jonka hallinnasta vastaa täysin tekoäly. Tässä mallissa AI-agentit hoitavat taloudelliset toiminnot ihmisten puolesta.
Hän ehdotti myös, että autonomiset agentit voisivat käydä kauppaa suoraan keskenään, jolloin krypton jatkuvasti päällä oleva, luvaton infrastruktuuri toimii luontevana perustana koneiden väliselle taloudelle.
“Uskon näin: krypton epäonnistumiset, joiden vuoksi se on tuntunut hajanaiselta ihmisille, eivät jälkikäteen katsottuna koskaan olleet bugeja. Ne olivat yksinkertaisesti merkkejä siitä, että ihmiset oli väärä käyttäjäkunta. Kymmenen vuoden päästä katsomme taaksepäin ihmeissämme, että annoimme ihmisten ylipäänsä käyttää kryptoa suoraan,” Qureshi painotti.
Hän kuitenkin muistutti, että tällainen muutos ei tapahdu hetkessä. Teknologiset järjestelmät vaativat usein rinnakkaisia läpimurtoja ennen laajaa valtavirran hyväksyntää.
“GPS:n piti odottaa älypuhelinta. TCP/IP joutui odottamaan selainta,” Qureshi huomautti. “Krypton kohdalla tämä rinnakkaiskehitys saattaa olla AI-agentit.”
Äskettäin myös Banklessin perustaja Ryan Adams totesi, että krypton käyttöönotto on pysähtynyt huonon käyttökokemuksen vuoksi. Kuitenkin hänen mukaansa se, mikä ihmiselle vaikuttaa “huonolta käyttökokemukselta”, voi olla tehokkainta AI-agentille.
Adams arvioi, että tulevaisuudessa miljardit tekoälyagentit voisivat vauhdittaa kryptomarkkinat yli 10 biljoonan dollarin kokoluokkaan.
“Vuoden tai parin päästä agentteja on miljardeja, joista monilla on lompakko (ja vuosi myöhemmin jo triljoonia). ‘AiFi-tarina’ on yhtä piilossa kuin defi oli 2019. Hiljalleen syttyvä sytykelastu kerääntyy, ja jossain vaiheessa leimahtaa. Kukaan ei nyt seuraa kryptoa, koska hinta on matala…mutta uskon, että AI-agentit skaalaantuvat triljooniin kryptolompakoihin. AiFi on DeFin seuraava rajapinta,” julkaistussa viestissä luki.
Koneluonteisen krypton teesi on vahva, mutta todellisia rajoitteita on yhä olemassa. Vaikka tekoälyagentit voivat tehdä transaktioita itsenäisesti, vastuu on loppujen lopuksi ihmisillä tai organisaatioilla, mikä pitää lailliset järjestelmät keskeisenä osana.
Deterministiset älysopimukset vähentävät epäselvyyksiä, mutta eivät poista väärinkäytöksiä, hallinnon epäonnistumisia tai systeemisiä riskejä. Lisäksi voidaan argumentoida, että jos tekoäly nousee pääasialliseksi rajapinnaksi, krypto voi siirtyä taustainf-rastruktuuriin eikä toimia rinnakkaisena talousjärjestelmänä.
