Kiinan kryptostrategia muuttaa rahan valtiollisen vaikuttamisen välineeksi. Äskettäin julkaistu tutkimus Study Times -lehdessä—Kiinan keskuspuolueen koulun julkaisussa—väitti, että digitaaliset omaisuusvarat muokkaavat nyt sodankäyntiä ja rahoitusta.
Tutkimuksessa kuvattiin kryptoja ja keskuspankkien digitaalisia valuuttoja (CBDC) “taloudellisen mobilisoinnin” välineinä. Ne mahdollistavat valtioiden ohjata likviditeettiä, kun pankit epäonnistuvat tai pakotteet kiristyvät. Lohkoketjuverkkoja kutsuttiin “digitaaliseksi logistiikkarintamaksi”, joka yhdistää taloudellisen selviytymisen kansalliseen turvallisuuteen.
Digitaalinen raha muuttuu geopoliittisen vallan välineeksi
Tutkimuksessa todettiin, että taistelukenttä ulottuu nyt rahoitukseen. Krypto muodostaa infrastruktuurin “kokonaisvaltaiselle sodalle”, yhdistäen pelotteen, pääoman mobilisoinnin ja yhteiskunnallisen vakauden. Digitalisoimalla rahavirtoja Peking voisi ylläpitää likviditeettiä, rahoittaa puolustusteollisuutta ja tukea kotimaista kysyntää, kun globaali rahoitusjärjestelmä murtuu.
Se esitti myös triadin “kokonaisvaltainen sota, hybridi-sota ja digitaalinen taloussota”, väittäen, että digitaaliset tilikirjat tukevat kansallista resilienssiä. Digitaalinen juan ja lohkoketjuselvitykset toimivat strategisina omaisuuserinä tässä kehyksessä. Ne on rakennettu toimimaan itsenäisesti Yhdysvaltojen pakotteista ja SWIFT-verkosta.
“Digitaaliset valuutat ovat strategisia omaisuuseriä hybridisodankäynnissä, muokaten rajat ylittäviä pääomavirtoja sodan aikana.”
— Study Times (2025)
Tämä muutos heijastaa laajempaa suuntausta. Taloustieteilijä Barry Eichengreen huomauttaa, että dollarin osuus globaaleista varannoista laski 71 prosentista vuonna 2000 58 prosenttiin vuonna 2024. Hän kirjoitti, että hallitukset “siirtyvät pois dollarista… geopoliittisista syistä, vaikka yritykset yhä suosivat sen likviditeettiä.”
Samaan aikaan Pekingin mBridge-projekti—joka yhdistää Kiinan, Saudi-Arabian, Thaimaan ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien CBDC:t—pyrkii ohittamaan SWIFT:n ja rakentamaan rinnakkaisverkon Yhdysvaltojen ulottumattomissa. Kiinalle lohkoketju merkitsee enemmän kuin nopeutta; se edustaa autonomiaa taloudellisen paineen alla.
TRM Labsin 2025 Crypto Crime Report osoittaa, että digitaaliset omaisuusvarat toimivat molemmilla puolilla geopoliittista taistelukenttää. Pakotteiden alaiset pörssit, kuten Venäjän Garantex ja Iranin Nobitex, käsittelivät yli 85 prosenttia laittomista sijoituksista rajoitetuille markkinoille.
Terroristiryhmät—mukaan lukien Hamas, Hezbollah ja ISIS:n liittolaiset—käyttivät stablecoineja kuten USDT TRON-verkossa kerätäkseen varoja. Tämän seurauksena Israel jäädytti miljoonia liittyvissä tileissä. Digitaalinen rahoitus, jota kerran ylistettiin rajattomana innovaationa, on sen sijaan muuttunut valvonnan ja täytäntöönpanon kentäksi.
Kyberturvallisuudesta pehmeän vallan projisointiin
Sotateoreetikko Jason P. Lowery väittää teoksessaan Softwar, että Bitcoin on “ei-tappava voiman projisoinnin muoto—digitaalinen puolustusjärjestelmä, joka on turvattu sähköllä, ei räjähteillä.” Tämä ajatus muokkaa nyt Pekingin näkemystä lohkoketjusta resilienssin ja pelotteen perustana. Koodaamalla rahallisen hallinnan, valtiot voivat projisoida voimaa verkkojen kautta sen sijaan, että lähettäisivät joukkoja.
Vuoden 2025 katsaus Technologies-lehdessä totesi, että lohkoketju “vahvistaa sotilasoperaatioita turvallisen viestinnän, muuttumattoman logistiikan ja kvanttiturvallisen todennuksen kautta.” Tutkijat sanoivat, että hajautetut tilikirjat voivat vahvistaa komentojärjestelmiä ja toimitusketjuja kyber- tai fyysisiä hyökkäyksiä vastaan. Nämä havainnot osoittavat, kuinka kryptografinen infrastruktuuri siirtyy rahoituksesta puolustukseen, yhdistäen tietojen eheyden, rahoituksen ketteryyden ja operatiivisen luottamuksen.
Geopoliittinen jakolinja laajenee. Länsimaiden hallitukset pyrkivät rajoittamaan krypton militarisointia, kun taas Kiina sisällyttää sen valtion politiikkaan. Kuten Eichengreen varoitti, “geopolitiikka vaikuttaa molempiin suuntiin.” Riippuen siitä, kuka rakentaa raiteet, krypto voi heikentää tai vahvistaa dollarin valta-asemaa. Lopulta Pekingin hybridimalli—yhdistäen taloudellisen hallinnan ja teknologisen suvereniteetin—osoittaa, että seuraava suurvaltakilpailu tapahtuu markkinoilla tai kyberavaruudessa ja hajautettujen tilikirjojen kautta, jotka yhdistävät ne.
