Keskuspankkien, monikansallisten instituutioiden ja yksityisen rahoitussektorin edustajat kokoontuivat eilen (19) São Paulossa MERGE São Paulo -tapahtumassa keskustelemaan omaisuusvarojen tokenisoinnin ja digitaalisen rahan edistysaskeleista ja haasteista alueella.
Paneelissa “Rahan tokenisointi: CBDC:t, tokenisoidut talletukset ja digitaalisen likviditeetin tulevaisuus” olivat mukana Bruno Grossi, digitaalisten omaisuuserien johtaja Inter:ssä; Jaime Pradenas Baeza, Chilen keskuspankin finanssiteknologiakeskuksen johtaja; sekä Nayam Hanashiro, LNET:in strategisten projektien ja digitaalisten julkishyödykkeiden johtaja.
Moderaattorina toimi Luis De Magalhães, Latin America Team Lead BeInCrypto:sta.
Keskeinen ongelma: järjestelmien pirstaloituminen
Bruno Grossin mukaan suurin haaste nykyisessä rahoitusjärjestelmässä on teknologinen pirstaloituminen.
Hänen mukaansa rahan tokenisointi, eli prosessi, jossa rahoitusvarat muutetaan digitaalisiksi tokeneiksi ja rekisteröidään lohkoketjuun (eräänlainen hajautettu digitaalinen tilikirja), voi toimia teknologisena “lingua francana” ja mahdollistaa erilaisten järjestelmien keskinäisen yhteydenpidon.
Grossin ehdotus on, että stablecoinit (digivaluutat, joiden arvo on sidottu vakaaseen omaisuuteen, kuten dollariin) ja keskuspankkiraha tokenisoidussa muodossa käyttäisivät samankaltaista teknologiaa, jolloin varojen selvitys ja siirrot kaupunkien, maiden ja pankkien välillä tehostuisivat.
Chilen sääntelijän näkökulma
Jaime Pradenas Baeza painotti, että maksutapojen kehitys ei ole uutta ja että tämänhetkinen keskustelu on osa rahan historiallista kehitystä. Hänestä keskeistä on, miten toteutetaan ja vahvistetaan tokenisoitujen omaisuuserien transaktioiden selvitys.
Pradenas Baeza kertoi, että Chilen keskuspankki toteutti proof of concept -kokeilun (POC, käytännön testaus kontrolloidussa ympäristössä) selvittääkseen tokenisoidut omaisuuserät keskuspankkirahalla wholesale-ympäristössä, ilman tarvetta laskea liikkeeseen julkista digivaluuttaa.
Johtaja esitteli myös IMF:n (Kansainvälinen valuuttarahasto) taksonomian, joka luokittelee eri tapoja toteuttaa transaktioiden selvitys DLT:llä (hajautettu tilikirjateknologia, lohkoketjuteknologian pohja): keskuspankin täysin hallinnoimista alustoista yksityisen sektorin ja julkisen yhteistyömalleihin.
“Raha on luottamusta, lopulta,” Pradenas Baeza tiivisti.
The Drex Case: strategiset edistysaskeleet ja vetäytymiset
Bruno Grossi esitteli Drex-hanketta, joka on Brasilian keskuspankin projekti keskuspankin digirahan luomiseksi. Projekti kävi läpi kaksi testausvaihetta 16 rahoituslaitoksen kanssa.
Testien aikana todettiin, että Ethereumin (yksi tärkeimmistä julkisista lohkoketjuverkoista) yksityisyyden suojaan liittyvät ratkaisut eivät olleet vielä tarpeeksi kypsiä.
Tässä tilanteessa Brasilian keskuspankki päätti ottaa askeleen taaksepäin ja kehittää toistaiseksi yksinkertaisemman käyttötapauksen ilman lohkoketjua, mutta säilyttää digivaluutan konseptin, jotta brasilialaisen rahoitusjärjestelmän likviditeettiin ja omaisuuserien siirtoon liittyvät ongelmat voidaan ratkaista.
“Drex on kokeilu luoda uusi rahoitusjärjestelmä uudella teknologialla,” Grossi tiivisti.
Alueellinen yhteistyö: 12 keskuspankkia samassa projektissa
Nayam Hanashiro esitteli CB Web3 -hankkeen, joka on IDB Labin aloite ja jonka toteuttaa voittoa tavoittelematon LNET, joka on perustettu Inter-American Development Bankin LACChain-ohjelmasta.
Hanke kokoaa yhteen 12 Latinalaisen Amerikan ja Karibian keskuspankkia testiverkostoon, jossa digivaluuttoja voidaan laskea liikkeelle, lunastaa ja kokeilla erilaisia käyttötapauksia, mukaan lukien kansainväliset maksut ja siirrot.
Aloitteessa ovat mukana myös CEMLA (Latinalaisen Amerikan rahatutkimuskeskus) ja FLAR (Latinalaisen Amerikan reservirahasto). Kaikki koodi ja opit julkaistaan digitaalisena julkishyödykkeenä avoimesti yksityisen sektorin ja yhteisön käyttöön.
Pradenas Baeza vahvisti, että alueen keskuspankkien välillä tehdään yhteistyötä, esimerkiksi kokemusten vaihtoa Brasilian kanssa Drexistä opituista asioista, vaikka hän ei vahvistanut Chilen osallistumista CB Web3 -hankkeeseen.
Keskustelu, jota ei voi lykätä
Lopuksi paneelin jäseniltä kysyttiin, mihin polttavaan kysymykseen pitäisi löytää vastaus seuraavien 12 kuukauden aikana.
Hanashiron mukaan suuri kysymys on, miten tasapainottaa yksityisen sektorin kehitysvauhti stablecoinien ja talletustokenien osalta ja julkisen sektorin kehityskaaret sekä samalla turvata digitaalinen suvereniteetti ja rahoitusvakaus.
Pradenas Baeza nosti esiin tarpeen ymmärtää erilaisten digitaalisten rahamuotojen rinnakkaiseloa ja kunkin riskit ja hyödyt.
Grossi totesi, että teknisesti on vielä paljon rakennettavaa. Esimerkiksi AMM-ratkaisut (automaattiset markkinatakaajat) tarvitsevat vielä kypsymistä näiden järjestelmien mahdollistamiseksi.
