Kenyat hallitus sanoo, ettei se aio perääntyä 13 miljoonan dollarin arvoisesta Yhdysvaltain tukemasta Ebola-laitoksesta. Terveydenhuollon ministeri Aden Duale totesi, ettei maalla ole “mitään anteeksipyydettävää” tämän sopimuksen osalta.
Duale puolusti Laikipian lentotukikohdan toimipistettä kansallisessa televisiossa. Kohde on yksi 23 eristyskeskuksesta ja yli kahden vuosikymmenen Yhdysvaltain terveysyhteistyön tulos. Kummatkaan, oikeuden päätös eikä kuolemaan johtaneet protestit, eivät ole vaikuttaneet hänen kantoihinsa.
“Ei anteeksipyyntöä” suoran lähetyksen aikana
Duale puolustautui haastattelussa, jossa hän kiisteli juontajan kanssa siitä, kuka laitosta johtaa ja miksi suunnitelmasta ei tiedotettu aiemmin. Hän vakuutti, että projekti on kenialaisten hallinnassa.
Hänen mukaansa tukikohdan komentaja ja Kenian puolustusvoimien lääkintäjohto vastaavat keskuksesta yhteistyössä yhdysvaltalaisten kollegoiden kanssa. Yksikössä hoidettaisiin sekä Kenian turvallisuushenkilöstöä että amerikkalaisia.
Hän torjui väitteet, että laitos olisi varattu vain Yhdysvaltain kansalaisille. Kaikki 23 keskusta ovat tarkoitettu palvelemaan potilaita eri puolilta maata, mukaan lukien epidemiavyöhykkeeltä palaavat kenialaiset.
“…meillä ei ole mitään anteeksipyydettävää, sillä olemme tehneet yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa terveysalalla jo yli 23 vuotta,” Duale totesi haastattelussa.
Hänen mainitsemansa 23 vuoden aikajakso viittaa Yhdysvaltojen panokseen Kenian terveydenhuollossa. PEPFARin myötä Washington on vuodesta 2003 lähtien sijoittanut vähintään 8 miljardia dollaria maan HIV-ohjelmaan.
Kiistan keskiössä oleva 13 miljoonaa dollaria on varautumisrahoitusta, ei yhden kohteen hinta. Tämä rahoitus myönnettiin presidentti Ruton ja Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubin käymän puhelun jälkeen.
Duale arvioi Yhdysvaltojen tuen olevan noin 1,7 miljardia Kenian shillinkiä (13 miljoonaa dollaria) laajemman vastauksen tueksi.
Hän tyrmäsi myös väitteet siitä, että joku olisi saanut maksun sopimuksen järjestämisestä, ja kutsui tällaista kysymystä “arkipäiväiseksi”.
Tiedottamisen osalta hän myönsi, että hallitus olisi voinut selittää suunnitelmaa aiemmin.
Suvereniteetti ja tuontikysymys
Kriitikot kyseenalaistivat, miksi Kenia isännöisi tautia, vaikka tapauksia ei ole löytynyt maasta. Dualen vastaus perustui maantieteeseen ja vastuuseen.
Hän totesi, että tuhannet kenialaiset asuvat ja työskentelevät Kongon demokraattisessa tasavallassa, ja yli 450 sotilasta osallistuu YK:n rauhanturvaoperaatioon. Rajoja sulkemalla nämä henkilöt jätettäisiin oman onnensa nojaan.
Hän viittasi Maailman terveysjärjestön ohjeisiin, joiden mukaan rajoja ei tule sulkea epidemian aikana. Virukset eivät tunnista valtioiden rajoja, hän painotti.
“Emme vaaranna maamme suvereniteettia tai kansallista itsenäisyyttä”
Duale mainitsi kansanterveyslain pykälät 35 ja 36, jotka perustuvat hänen valtuuksiinsa epidemioiden aikana. Hän kuvaili keskuksia ennakointina, ei reaktiona yksittäiseen tapaukseen.
WHO julisti Bundibugyo-kannan aiheuttaman taudin kansainvälisen terveysuhan 17. toukokuuta. Tähän kantaan ei ole lisensoitu rokotetta, mikä on lisännyt yleistä huolta.
Hän myös ihmetteli, miksi tämä, hänen mukaansa 17. epidemia, on aiheuttanut erityisen voimakasta reaktiota. Puuttuva rokote on hänen mielestään suurin ero aiempiin epidemioihin.
Oikeuden kielto, protestit ja uhmakkuus
Korkeimman oikeuden tuomari keskeytti suunnitelman 29. toukokuuta, kun aktivistit vetosivat noin 50-paikkaista yksikköä vastaan. 2. kesäkuuta tuomari Patricia Nyaundi pidensi keskeytystä.
Hän määräsi valtion toimittamaan kaikki sopimukset, hyväksynnät ja toimintaprotokollat seitsemässä päivässä. Seuraava oikeuskäsittely on 23. kesäkuuta.
Siitä huolimatta yhdysvaltalaiset laitteet ja asiantuntijat ovat jatkaneet saapumistaan tukikohtaan. Duale korosti hallituksen kunnioittavan oikeuksia mutta etenevän silti kansallisessa varautumisessa.
Tilanne kärjistyi väkivaltaiseksi. Protestien aikana Nanyukissa, tukikohdan läheisyydessä, kaksi ihmistä ammuttiin kuoliaaksi protestin järjestäjän mukaan.
Duale syytti “palkattuja mielenosoittajia” ja kehotti paikallisjohtajia vastuullisuuteen. Lääkärien oppositio ja kansalaisjärjestöt väittävät puolestaan sopimuksen vaihtavan bioturvallisuuden ulkopuolista rahoitusta vastaan ilman kunnon kuulemista.
Hän yritti rauhoittaa kansalaisia tilastotiedoilla. Kenia on hänen mukaansa seulonut yli 72 000 matkustajaa 26 rajanylityspaikalla, eikä ainuttakaan Ebola-tapausta ole todettu kotimaassa.
Washington korostaa hankkeen kaksisuuntaista hyötyä. Yhdysvallat sanoo olevansa suurin rahoittaja, sillä se on luvannut yli 162 miljoonaa dollaria vastaukseen.
Kuitenkin Marco Rubio totesi äskettäin, ettei Yhdysvallat salli yhtäkään Ebola-tapausta maahan.
Kyseessä on suunnanmuutos. Vuoden 2014 epidemiassa Yhdysvallat lennätti tartunnan saaneet kansalaiset kotimaahan biokontrolliyksiköihin, esimerkiksi Emoryn yliopistolliseen sairaalaan Atlantassa. Nyt suunnitelma pitää altistuneet amerikkalaiset maan ulkopuolella.
Oikeuden asettama paljastusten määräaika testaa, kuinka suuri osa sopimuksesta on neuvoteltu julkisesti. Lopputulos voi vaikuttaa siihen, miten Kenia – joka näkee itsensä alueellisena terveyshubina – solmii tulevia sopimuksia voimakkaiden kumppaneiden kanssa.
