Iranin keskuspankki osti salaa yli 500 miljoonan dollarin edestä Tetherin USDT-stablecoinia maan valuuttakriisin syventyessä, kertoo kryptoturvayhtiö Ellipticin uudet tiedot.
Transaktiot osoittavat, että valtiotason toimenpiteillä pyrittiin vakauttamaan romahtavaa rialia sekä ylläpitämään kauppaa kiertäen globaalia pankkijärjestelmää.
Iranin rialin kriisi selitetty
Elliptic kertoo löytäneensä kryptolompakkojen verkoston, jota Iranin keskuspankki (CBI) hallitsi. Näihin lompakoihin kertyi vähintään 507 miljoonaa dollaria USDT:tä vuoden 2025 aikana.
Luku on kuitenkin arvioitu alakanttiin, koska analyysi sisältää vain lompakot, joiden tausta on määritelty erittäin suurella varmuudella.
Iranin valuuttakriisi paheni viimeisen vuoden aikana, kun rialin arvo laski ennätyksellisen alas vapailla markkinoilla.
Vuoden 2026 alussa vaihtokurssi heikkeni niin paljon, että rialin ostovoima lähes katosi kokonaan. Tämä aiheutti kansalaisten suuttumusta ja markkinoilla vallitsi paniikki.
Vaikka rial ei teknisesti laskenut täysin nollaan, sen nopea arvonalennus teki siitä lähes käyttökelvottoman kansainvälisessä kaupassa ja säästämisessä.
Lukuisat vaihtokurssit, korkea inflaatio ja luottamuksen menettäminen ajoivat yritysten ja kotitalouksien varat dollareihin, kultaan ja kryptosidonnaisiin vaihtoehtoihin.
Pakotteiden aiheuttama paine pahensi kriisiä. Dollarin klirin ja vastaavien pankkitoimintojen rajoitukset estivät Irania hyödyntämästä valuuttavarantojaan, vaikka öljytuloja oli saatavilla.
Elliptic jäljittää USDT-ostot vuoteen 2025
Tässä kontekstissa Elliptic paljasti vuotaneista asiakirjoista, että keskuspankki osti kahdesti USDT:tä huhti- ja toukokuussa 2025 käyttäen UAE:n dirhameja (AED) maksuvälineenä. Ajankohta yhdistyi rialin kasvavaan ahdinkoon ja uuteen kiihtymiseen valuuttamarkkinoilla.
Elliptic käytti näitä asiakirjoja alkupisteenä ja kartoitti keskuspankin laajemman lompakko-infrastruktuurin. Analyysissa selvisi, että stablecoineja kerättiin järjestelmällisesti, eivätkä kryptovaluutat olleet käytössä satunnaisesti.
Alkuperäinen riippuvuus kotimaisista pörsseistä
Keskuspankin USDT-varat siirtyivät Nobitexiin, Iranin suurimmalle kryptovaluuttapörssille, vielä vuoden 2025 puoliväliin saakka. Nobitex mahdollistaa USDT:n säilyttämisen, vaihtamisen muihin kryptovaroihin tai myymisen rialeiksi.
Tämä menettely viittaa siihen, että keskuspankki hyödynsi pörssiä kotimaisena likviditeettikanavana. USDT toimi rinnakkaisena dollarivarantona, jonka pystyi tarpeen tullen vaihtamaan paikalliseksi valuutaksi.
Kuitenkin tässä lähestymistavassa oli suuri alttius riskeille.
Strategian muutokset suuren hakkeroinnin jälkeen
Keskuspankin varojen liikkuminen muuttui yllättäen kesäkuussa 2025. Ellipticin mukaan USDT:tä ei enää reititetty pääasiassa Nobitexin kautta, vaan ne siirrettiin cross-chain-siltojen avulla TRON-lohkoketjusta Ethereumiin.
Tämän jälkeen varat vaihdettiin hajautetuissa pörsseissä, siirrettiin edelleen eri lohkoketjujen välillä ja lopulta ohjattiin joidenkin keskitettyjen alustojen kautta. Tämä toimintatapa jatkui vuoden 2025 loppuun saakka.
Muutoksen taustalla oli Nobitexin 90 miljoonan dollarin hakkerointi 18.6.2025, jonka toteutti Israel-myönteinen Gonjeshke Darande -ryhmä.
Ryhmä syytti Nobitexia pakotteiden kiertämisen mahdollistamisesta ja väitti tuhonneensa varastamansa omaisuuden.
Paikalliset väittämät herättävät tietoturvahuolia
Iranilainen media raportoi, että keskuspankin kryptotoimintoihin kohdistuu nyt entistä tarkempaa tutkimusta.
Liikemies Babak Zanjani väitti hiljattain, että Keskuspankki osti USDT:tä hallitakseen valuuttamarkkinoita ja siirsi varat kansallisen pankkiteknologiayrityksen lompakoihin.
“Huolestuttavaa on, että jokaiseen lompakkoon, johon siirsimme Tetheriä, lompakko-osoitteemme paljastui lyhyessä ajassa vihamielisille verkostoille tai päätyi Israelin pakotelistoille. Tämä herättää vakavan ja perustavanlaatuisen kysymyksen: Vuotaako Keskuspankissa tietoa vai tarkkaileeko Israel salaa Keskuspankin rakennetta ja toimintaa?” kirjoitti Babak Zanjani.
Zanjani väitti, että lompakon osoitteet paljastuivat nopeasti ja ne merkittiin vihamielisten toimijoiden toimesta, mikä nosti esiin huolen tietovuodoista herkissä finanssilaitoksissa.
Vaikka väitteitä ei ole todistettu, ne lisäsivät painetta avoimuuteen Keskuspankilta ja sen teknologia-alihankkijoilta.
