Vuonna 2025 kryptovaluutta-ala siirtyi uuteen vaiheeseen, jossa institutionaalinen osallistuminen kasvoi voimakkaasti. Vuosien varovaisuuden ja skeptisyyden jälkeen suuret yritykset osoittavat nyt merkittäviä pääomia digitaalisiin omaisuuseriin.
Miksi instituutiot kuitenkin päättivät kääntyä alan puoleen, jota ne aiemmin välttelivät? BeInCrypto keskusteli Aishwary Guptan kanssa, joka toimii Polygon Labsin Payments and Real-World Assets -osaston globaalina johtajana. Hän avasi tämän muutoksen taustatekijöitä. Gupta kertoo, miksi institutionaaliset sijoitukset hallitsevat nyt markkinoita ja mitä tämä muutos tarkoittaa.
Instituutiot hallitsevat nyt kryptosijoituksia: tässä syyt
Gupta totesi, että instituutiot muodostavat nykyään arviolta 95% kaikista kryptosijoituksista. Samaan aikaan yksityis-sijoittajien osuus on laskenut noin 5–6 prosenttiin. Tämä muutos edustaa siirtymää aiemmista hype-vetoisista, kuluttajajohteisista sykleistä markkinoihin, joita ohjaa rakenteellisempi rahoitus.
Suuret varainhoitajat, kuten BlackRock, Apollo ja Hamilton Lane, ovat alkaneet osoittaa noin 1–2 % portfoliossaan kryptoon, tuoden markkinoille ETF-tuotteita ja pilotoiden lohkoketjussa toimivia tokenisoituja sijoitustuotteita.
Guptan mukaan muutos ei johdu Wall Streetin tunnelmasta, vaan nykyisestä infrastruktuurista, joka mahdollistaa institutionaalisen toiminnan. Hän nosti Polygonin esimerkiksi:
”Kumppanuudet JPMorganin kanssa elävän DeFi-kaupan toteuttamisessa Singaporen rahaviranomaisen alaisuudessa, Ondon kanssa tokenisoitujen valtionlainojen suhteen sekä AMINA Bankin kanssa säädellyn stakingin osalta osoittavat, että DeFi:n mahdollistama infrastruktuuri voi olla myös kansainvälisen rahoituksen moottorina. Skaalautuvuus ja alhaiset transaktiokustannukset ovat mahdollistaneet TradFin kiinnostuksen julkisia lohkoketjuja kohtaan. Instituutiot eivät enää joudu kokeilemaan suljetuissa ympäristöissä — ne voivat tehdä liiketoimia tutkituissa, Ethereum-yhteensopivissa julkisissa verkoissa, jotka täyttävät tilintarkastajien ja sääntelijöiden vaatimukset.”
Guptan mukaan instituutiot tulevat kryptoalalle kahdesta suunnasta. Tuottojen ja hajautuksen tavoittelu sekä operatiivisen tehokkuuden lisääminen ovat keskeisiä syitä. Ensimmäinen aalto keskittyi dollarimääräisiin tuottoihin, kuten tokenisoituihin valtionlainoihin ja pankkien hallinnoimiin panostustuotteisiin. Tämä tarjosi tutun ja säädellyn viitekehyksen tuoton luomiseen.
Toisen aallon taustalla ovat lohkoketjun tuomat tehokkuudet. Nopeampi selvitys, jaettu likviditeetti ja ohjelmoitavat omaisuuserät ovat kannustaneet suuria rahoitusverkostoja ja fintech-yrityksiä kokeilemaan tokenisoituja rahastorakenteita ja on-chain-siirtoja.
Yksityis-sijoittajien vetäytyminen herättää kysymyksiä krypton suunnasta, kun instituutiot ottavat johdon
Johtaja korosti myös yksityis-sijoittajien vetäytymisen syitä. Hän totesi, että yksityis-sijoittajat poistuivat markkinoilta pääasiassa meemikolikkosyklien aiheuttamien tappioiden sekä epärealististen tuotto-odotusten vuoksi. Tämä luottamuksen mureneminen ajoi monet pienet sijoittajat sivuun. Hän ei kuitenkaan usko, että kyse on pysyvästä tai rakenteellisesta ilmiöstä.
”Rakenteellisempien ja säädeltyjen tuotteiden avulla voidaan voittaa sijoittajien luottamus ja houkutella heidät takaisin markkinoille,” Gupta kertoi BeInCryptolle.
Institutionaalisen osallistumisen kasvu on kuitenkin herättänyt huolta krypton hajautuksen periaatteen heikkenemisestä. Guptan mukaan kypsyys ja hajautus eivät kuitenkaan sulje toisiaan pois, jos julkiset, avoimet verkot pysyvät perustana.
Hänen mukaansa hajautusta uhkaa vain avoimuuden menettäminen — ei uusien toimijoiden tulo verkkoon.
”Kun rakennetaan julkisen infrastruktuurin päälle eikä suljettuihin ympäristöihin, institutionaalinen hyväksyminen ei keskitetä kryptoa, vaan lisää sen legitimiteettiä… TradFi ei valtaa kryptoa, vaan siirtyy on-chain — kyseessä ei ole valloitus vaan infrastruktuurien yhdistyminen, kun ketjut, jotka isännöivät DeFi:tä ja NFT:itä, toimivat myös valtionlainojen, ETF:ien ja institutionaalisen stakingin alustana,” hän totesi.
Kysyttäessä voiko institutionaalinen ylivalta hidastaa innovaatiota asettamalla sääntelyn kokeilun edelle, Gupta myönsi jännitteen olemassaolon. Siitä huolimatta hän arvioi tämän voivan pitkällä aikavälillä hyödyttää alaa.
”‘Move fast and break things’ -asenne tuotti paljon luovuutta, mutta johti myös valtaviin tappioihin ja sääntelyongelmiin. Kyllä, instituutiot liikkuvat hitaasti ja panostavat sääntöjen noudattamiseen, ja kyllä, se voi rajoittaa luovuutta, mutta oikein toteutettuna se ei tukahduta innovaatioita. Se voi jopa edistää niitä ja pakottaa kehittäjät ajattelemaan sääntelyä keinona vahvistaa innovointia rakentamalla sääntely mukaan jo alusta lähtien. Edistyminen voi olla hitaampaa, mutta se on myös kestävämpää ja skaalautuvampaa,” johtaja kommentoi.
Mitä seuraavaksi, kun instituutiot vahvistavat läsnäoloaan kryptossa
Tulevaisuutta pohtiessaan Gupta sanoi, ettei institutionaalisen osallistumisen kasvua tule tulkita Wall Streetin ”valloitukseksi”, vaan ennemminkin siirtymiseksi yhä monipuolisempaan ekosysteemiin.
”Markkina toimii nyt institutionaalisen tason likviditeetillä, joka liikkuu hitaammin, tuottaa tuottoa ja on riskienhallinnaltaan vahvempaa. Enää yksityis-sijoittajat eivät dominoi markkinaa hypeä ja FOMO:a jahtaamalla keskitettyjen pörssien kautta kuten vuonna 2017. Emotionaalista kaupankäyntiä on vähemmän. Volatiliteetti vähenee, kun pääoma siirtyy spekulaatiosta pitkäaikaisempaan tuottoon. Narratiivi on kehittynyt; kryptoa pidetään nyt enemmän rahoitusinfrastruktuurina kuin omaisuusluokkana,” hän mainitsi.
Hän odottaa merkittävää kasvua reaalimaailman omaisuuserien (RWA) tokenisoinnissa sekä vähittäismarkkinoiden vakauden asteittaista vahvistumista, kun kaupankäynti muuttuu kurinalaisemmaksi ja vähemmän spekulatiiviseksi. Sääntelyn ja perinteisten finanssitoimijoiden yhteensovittaminen todennäköisesti voimistuu, kun nämä kehittävät yhä enemmän on-chain-strategioita.
Gupta ennakoi instituutioiden panostuksen ja tuottoverkostojen kasvavan entisestään, kun säädellyt toimijat etsivät laillisia tapoja osallistua on-chain-tuottoon. Samalla yhteentoimivuus nousee yhä tärkeämpään asemaan, kun julkisen lohkoketjun työkalut mahdollistavat omaisuuden liikkumisen eri rollupien välillä laajemmin instituutioiden laajentaessa toimintaansa.
