Modernin sijoittamisen perusta – klassinen 60/40-osake- ja joukkovelkakirjasalkku – ei välttämättä enää tarjoa sijoittajille aiempaa turvasatamaa.
Pandemian alkamisen jälkeen osakkeet ja joukkovelkakirjat ovat stressitilanteissa liikkuneet yhä useammin samaan suuntaan. Tämä on heikentänyt perinteisen hajautuksen tehoa ja luonut uuden riskimaiseman sekä instituutio- että yksityis-sijoittajille.
Miksi osakkeet ja joukkovelkakirjat eivät enää suojaa salkkuja: kullan ja hopean nousu
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) varoittaa, että perinteisten suojausstrategioiden hajoaminen muuttaa rahoitusmarkkinoita.
“Hajauttaminen on vaikeutunut viime vuosina. Osakkeet ja joukkovelkakirjat useimmiten laskevat yhdessä, mikä heikentää sijoittajien luottamaa ydin-suojaa. Tämä muutos lisää riskejä sijoittajille ja rahoitusjärjestelmän vakaudelle,” IMF totesi analyysistaan kertovassa julkaisussa.
Perinteisesti joukkovelkakirjat ovat toimineet suojana laskevan osakemarkkinan aikana. Kun osakkeet laskivat, sijoittajat siirtyivät valtion velkakirjoihin, mikä vakautti salkkuja ja pienensi tappioita.
Tämä vastakkainen suhde mahdollisti esimerkiksi eläkerahastojen, vakuutusyhtiöiden ja riskien hajautusstrategioiden toiminnan ennustettavan heilunnan varassa.
Viime vuosina tämä suhde on alkanut rakoilla, erityisesti vuoden 2019 lopusta alkaen sekä pandemian kiihdyttämänä. Nykyisin markkinoiden jyrkkä syöksy näkyy sekä osakkeiden että joukkovelkakirjojen yhtäaikaisena laskuna, mikä kasvattaa tappioita ja lisää heiluntaa.
Vaikutukset ovat merkittäviä. Hedge-rahastot ja riskien hajauttamiseen perustuvat strategiat, jotka luottavat historiallisiiin korrelaatioihin, voivat nyt joutua pakotettuun velkavivun purkuun kriisitilanteissa.
Myös perinteisesti konservatiiviset instituutiot, kuten eläkerahastot ja vakuutusyhtiöt, kohtaavat nyt yllättäviä markkinaliikkeitä, mikä lisää järjestelmäriskiä.
Kulta, hopea ja vaihtoehtoiset omaisuusvarat nousevat salkkujen uusiksi elinlinjoiksi
Koska perinteiset suojauskeinot eivät toimi entiseen tapaan, sijoittajat siirtyvät nyt pois valtioiden liikkeelle laskemista omaisuuseristä. Kullan arvo on yli kaksinkertaistunut vuoden 2024 alusta. Myös hopea, platina ja palladium ovat nousseet viime neljänneksien aikana. Sveitsin frangi on saanut enemmän huomiota vaihtoehtoisena turvasatamana.
“IMF myöntää, että joukkovelkakirjojen hajautushyödyt ovat kadonneet! Sijoittajien on mukauduttava! Osta niukkoja omaisuuseriä!” Markkinastrategi Jeroen Blokland kommentoi.
Taustalla on monimutkainen taloudellinen paineiden verkko. Joukkovelkakirjojen tarjonnan kasvu julkisen talouden alijäämien kattamiseksi, korkeat termipreemiot sekä keskuspankkien hitaampi taseiden supistaminen ovat kaikki heikentäneet valtionvelan suojaavaa roolia.
Monissa kehittyneissä talouksissa tavoitteen yläpuolella oleva inflaatio on lisännyt joukkovelkakirjojen houkuttelevuuden heikkenemistä suojakeinona.
IMF korostaa, että ratkaisu ei ole pelkkä vaihtoehto-omaisuuksiin siirtyminen. Päättäjien on palautettava luottamus julkisen talouden ja rahapolitiikan puitteisiin.
Keskuspankit voivat puuttua markkinoihin vakauttaakseen joukkovelkakirjamarkkinoita kriisissä. Kuitenkin tällaisilla hätätoimilla on rajansa.
Mikäli uskottavaa julkista taloutta ja vakaata hintakehitystä ei saavuteta, eivät valtion velkakirjat pysty luotettavasti toimimaan salkkujen tukipilarina myrskyisissä olosuhteissa.
Tämä tarkoittaa riskien arvioinnin perusteellista uudelleentarkastelua. Hajautusstrategioissa on nyt otettava huomioon perinteisten omaisuuslajien lisääntynyt korrelaatio, ja salkuissa on entistä enemmän tarvetta hyödykkeisiin sekä yksityisiin sijoituksiin – niihin liittyvistä omista riskeistään huolimatta.
Automaattisten suojauskeinojen aika on ohi. Kulta, hopea ja muut valtioista riippumattomat arvonsäilyttäjät eivät ole enää vain hajauttajia. Ne ovat nousemassa keskeisiksi salkun vakauden lähteiksi entistä arvaamattomammilla markkinoilla.
