Hormuzin salmen käytännössä sulkeutuminen Yhdysvaltojen ja Israelin iskujen jälkeen Iraniin on laukaissut ennennäkemättömän energiakriisin, jonka raskaimmat seuraukset koituvat Aasian talouksille, kun tankkiliikenne maailman tärkeimmän öljykapeikon kautta pysähtyy kokonaan.
Japani ja Etelä-Korea ovat suurimmassa vaarassa, sillä molemmat maat ovat erittäin riippuvaisia fossiilisten polttoaineiden tuonnista, joka kulkee salmen kautta.
Tankkiliikenne pysähdyksissä
Suurten öljytankkereiden vuokraushinta Lähi-idästä Kiinaan nousi maanantaina kaikkien aikojen ennätykseen, yli 423 000 dollaria päivässä, mikä on kaksinkertainen perjantain tasoon verrattuna, LSEG:n tietojen mukaan. Iranin vallankumouskaarti julisti salmen suljetuksi ja varoitti ampuvansa jokaista alusta, joka yrittää kulkea alueen läpi.
Häiriö johtuu Iranin korkeamman johtajan Ayatollah Khamenein surmaamisesta Yhdysvaltain ja Israelin yhteisissä iskuissa lauantaina, minkä johdosta Teheran käynnisti vastaiskuja useissa Persianlahden valtioissa. Ainakin neljään alukseen on isketty Persianlahden vesillä, ja suuret varustamot sekä vakuutusyhtiöt ovat käytännössä vetäytyneet reitiltä.
Kpler vahvisti, että kaupalliset operaattorit ovat vetäytyneet sen jälkeen kun vakuutusyhtiöt lakkasivat myöntämästä sodanriskivakuutuksia, mikä on johtanut tosiasialliseen sulkemiseen. Vain harvat iranilaiset ja kiinalaislipun alla kulkevat alukset — joista moni toimii länsimaiden vakuutus- ja luokitusjärjestelmien ulkopuolella — kulkevat reittiä edelleen.
Aasia eniten altistunut
Noin 84 % salmen kautta kulkevasta raakaöljystä ja 83 % nesteytetystä maakaasusta suuntasi Aasian markkinoille vuonna 2024 US Energy Information Administrationin mukaan. Pelkästään Kiina, Intia, Japani ja Etelä-Korea vastaavat noin 75 % läpikulkeneesta öljystä.
Zero Carbon Analyticsin raportti arvioi suurimmaksi riskimaaksi Japanin, jonka riskipisteet ovat 6,4; seuraavina Etelä-Korea 5,3 ja Intia 4,9. Japanin energiasta 87 % on tuontifossiilista polttoainetta, ja Etelä-Korea tuo 81 % energiatarpeestaan.
Japani kokoontui kansallisen turvallisuusneuvoston kokoukseen arvioimaan tilannetta, ja Etelä-Korean pääministeri määräsi koko hallinnon kattavan hätätason toiminnan.
Molemmilla mailla on suuret öljyvarastot lyhytaikaiseksi turvaksi. Japanin julkiset ja yksityiset öljyvarastot riittävät noin 254 päivän kotimaiseen kulutukseen, kun taas Etelä-Korean varastot kattavat yli 210 päivän tarpeen.
Sen sijaan nesteytetyn maakaasun varastotilanne on heikko. Japanissa ei ole maanalaisia kaasuvarastoja, ja terminaalien kapasiteetti riittää vain reiluksi kuukaudeksi kulutusta, IEA:n mukaan. Etelä-Koreassa tilanne on samankaltainen LNG:n osalta. Pitkäaikainen salmen sulkeutuminen toisi kaasupulan todennäköisesti aiemmin kuin öljyn, sillä LNG:llä on merkittävä rooli sähkön tuotannossa kummassakin maassa.
Kplerin analyysin mukaan Intialla on akuutein lyhyen aikavälin riski ja maa kääntyy todennäköisesti heti venäläisen raakaöljyn puoleen. Kiina, joka on aiemmin hillinnyt venäläisen raakaöljyn tuontia, luopuu siitä rajoituksesta todennäköisesti, jos konflikti pitkittyy.
Öljyn hinnan ennusteet eroavat voimakkaasti
Brent-raakaöljyn hinta asettui noin 78 dollariin tynnyriltä maanantaina, noin 9 % korkeammalle perjantain päätöksestä, ja analyytikkojen arviot vaihtelevat suuresti riippuen häiriön kestosta.
Sulkeutuminen aiheuttaa kaksoisshokin tarjontaan — sekä pysäyttää nykyisen viennin että jättää OPEC:n käyttämättömät kapasiteetit saarroksen taakse. Analyytikoiden arviot vaihtelevat korkealta 80 dollarin tasolta lyhytaikaisessa häiriössä jopa 100–120 dollariin tynnyriltä, jos pattitilanne jatkuu, ja riskilisät voivat nostaa hinnat reilusti malliarvioiden yläpuolelle.
Vaihtoehtoiset reitit jäävät vajaiksi
Vaihtoehtoreitit ovat rajallisia. Saudi-Arabian itä-länsisuuntainen öljyputki ja Arabiemiirikuntien Abu Dhabin putki tarjoavat yhdessä noin 3,5 miljoonan tynnyrin vuorokausikapasiteetin — alle 20 % täyden sulkemisen tarpeesta, Rystadin mukaan. IEA:n strategiset öljyvarastot voisivat auttaa tilapäisesti, mutta jäsenmaat edustavat alle puolta maailman öljynkysynnästä.
Iranin julistaessa “täyden sodan” Israelia ja Yhdysvaltoja vastaan, kriisi korostaa fossiilisten polttoaineiden jakeluketjujen haavoittuvuutta Aasian talouksissa — ja voi vauhdittaa energian monipuolistamista.
