Euroopan keskuspankki (EKP) väittää, ettei digitaalinen euro ole uhka pankeille, vaan strateginen pelastuskeino suuria teknologiayrityksiä ja stablecoin-maksuyrityksiä vastaan.
Johtokunnan jäsen Piero Cipollone ja valvontaneuvoston varapuheenjohtaja Frank Elderson julkaisivat yhteisen blogikirjoituksen aiheesta. He esittivät digitaalisen euron kilpailuvälineenä, jota eurooppalaiset pankit tarvitsevat kipeästi.
Eurooppalaiset pankit menettävät asemiaan
Nämä kaksi EKP:n virkamiestä maalasivat synkän kuvan eurooppalaispankkien riippuvuudesta ulkomaisesta maksujärjestelmästä.
Blogikirjoituksen mukaan tällä hetkellä kaksi kolmasosaa kaikista euroalueen korttimaksuista toteutetaan ei-eurooppalaisten maksukorttijärjestelmien kautta.
Joissakin maissa riippuvuus ulkomaisista järjestelmistä on vieläkin suurempi. 13:sta 21:stä euroalueen maasta tukeutuu täysin kansainvälisiin korttijärjestelmiin tai mobiilimaksuratkaisuihin myymälämaksuissa. Yli puolella ei ole kotimaista verkkokaupan maksuvaihtoehtoa, jolla olisi laaja hyväksyntä.
Samaan aikaan erillisessä EKP:n työpaperissa, joka julkaistiin maaliskuussa, varoitettiin, että stablecoinien kasvu voi johtaa yksityissijoittajien talletusten katoamiseen eurooppalaispankeista kokonaan.
EKP havaitsi, että stablecoinien kasvava suosio liittyy jo nyt selkeästi vähittäistalletusten vähenemiseen ja pankkien myöntämien yrityslainojen laskuun.
Cipollone ja Elderson totesivat pankkien olevan kolmoisuhan edessä:
- Kansainvälisten maksukorttijärjestelmien kanssa pankit menettävät maksutuloja.
- Suurten teknologiayritysten mobiilimaksuratkaisut vievät sekä maksutuloja että asiakasdataa.
- Stablecoinien osalta pankit voivat menettää maksutulot, asiakastiedot ja vakaat vähittäistalletukset.
Miten digitaalinen euro auttaisi pankkeja kilpailemaan
EKP:n tavoitteena on sijoittaa pankit digitaalisen euron jakeluketjun ytimeen. Pankit hallinnoisivat digieuro-tilejä sekä pitäisivät yllä asiakassuhteita ja tuntevat asiakkaidensa luottokelpoisuuden.
Tulopuolella eurojärjestelmä aikoo poistaa kokonaan maksujärjestelmien ja käsittelyn maksut. Pankit saavat korvauksen palveluista mallin mukaisesti, jonka Euroopan komissio ehdotti digieuron sääntelyehdotuksessa.
Blogissa nostettiin esiin yhdistelmäkorttien tuoma etu. Eurooppalaiset debit-kortit voitaisiin yhdistää digitaaliseen euroon, jolloin maksut hyväksytään kautta koko Euroopan, eikä ulkomaisten korttiverkkojen varaan tarvitsisi enää luottaa rajat ylittävissä tapahtumissa.
EKP arvioi pankkien kokonaisinvestointitarpeen olevan 4–5,8 miljardia euroa, mikä tarkoittaa noin 1–1,44 miljardia euroa vuodessa neljän vuoden aikana.
Tämä summa kattaa noin viidesosan joidenkin ulkopuolisten selvitysten arvioimista kustannuksista ja noin 3,4 % suurimpien pankkien vuosittaisista IT-kehitysbudjeteista.
Pilotti suunnitteilla vuodelle 2027
Eurojärjestelmä suunnittelee vuoden 2027 pilottivaihetta, jossa digieuron infrastruktuuria testataan käytännön olosuhteissa.
Jos EU-lainsäätäjät hyväksyvät sääntelyn vuoden 2026 aikana, ensimmäiset digieuro-siirrot voisivat alkaa jo vuoden 2027 puolivälissä, ja koko järjestelmä olisi mahdollisesti valmis käyttöönottoon vuonna 2029.
EKP totesi, että osallistuvat pankit pääsevät vaikuttamaan käyttöönoton suunnitteluun, kuten integraatiotapoihin ja kustannusten hallintaan.
Blogikirjoituksessa käsiteltiin myös rahoitusvakauteen liittyviä huolia. EKP:n oma analyysi pankkien aineistolla osoitti, ettei digitaalinen euro vaarantaisi rahoitusvakautta.
Yksilölliset säilytysrajat, yrityksille asetettu kielto sekä koron puute digieuron saldoille estävät talletuspaon rahoitusjärjestelmästä.
Eurooppalaisten pankkien suhtautuminen digitaaliseen euroon—mahdollisuutena tai taakkana—saattaa riippua siitä, kuinka nopeasti EU-parlamentti hyväksyy EKP:n tarvitseman sääntelyn edetäkseen asiassa.
