Buenos Airesilla on oma ainutlaatuinen tunnelmansa. Se on kaupunki, jossa eurooppalainen loisto kohtaa latinalaisamerikkalaisen intensiteetin – paikka, jossa talousteoria ei ole vain abstrakti käsite, jota pohditaan norsunluutorneissa, vaan päivittäinen, konkreettinen selviytymiskamppailu. Ei siis ole sattumaa, että juuri tämä metropoli valittiin Devconnect 2025:n isännäksi. Argentiina, maa joka tunnetaan taloudellisesta epävakaudesta ja ruohonjuuritason kryptovaluuttojen käyttöönotosta, tarjosikin täydellisen taustan tietotekniikka-alan kasvulle kohti aikuisuutta.
Aiemmat vuodet kryptosyklissä muistuttivat Las Vegasin kasinon loistokkuutta, äänekkyyttä ja spekulatiivista maniaa. Buenos Aires tarjosi kuitenkin vahvan ja selkeän vastakohdan. Ilmassa ei leijaillut “helpon rahan” tai höttöisten projektien tuoksua – siellä tuoksui vahva kahvi ja tosissaan tehtävä insinöörityö. Täällä kerronta muuttui. Enää ei rakennettu leluja kyllästyneille ja varakkaille, vaan kehitettiin infrastruktuuria maailmaan, joka natisee liitoksissaan.
Tämän merkittävän muutoksen ymmärtämiseksi haimme näkemyksiä alan keskeisiltä vaikuttajilta: Arthur Firstov (Mercuryo CBO) keskittyi yksityisyyden vaatimukseen, Vivien Lin (BingX CPO) kuvasi tekoälyn integrointia kaupankäyntiympäristöihin ja Ivan Machena (8lends CCO) antoi tärkeän katsauksen layer-2-tekniikoiden käyttöönottoon.
Monipuolisten taustakeskustelujen kautta näiden alan johtajien kanssa muodostui selkeä kuva. Olemme siirtymässä uuteen aikakauteen. Tämä on kertomus siitä, kuinka yksityisyydestä tuli vaatimus, miten tekoäly vaatii paikkaansa rahoitusalalla ja miten maailmanlaajuinen monimuotoisuus mursi “archetypisen käyttäjän” myytin lopullisesti.
Yksityisyyden vaatimus, ominaisuudesta peruspilariksi
Buenos Airesin tärkein viesti ei välittynyt ilotulitusten tai julkkisten kautta. Se kuiskattiin teknisten työpajojen vilinässä ja täysissä hacker-taloissa. Viesti oli yksinkertainen: läpinäkyvyys on ominaisuus, mutta täydellinen altistuminen on virhe.
Aiemmissa kokoontumisissa Bangkokissa yksityisyys oli vain “track” eli yksi sivuhuone, jota cypherpunkit ja idealistit vierailivat. Buenos Airesissa siitä tuli pääohjelma. Ala on yhteisesti ymmärtänyt, että ilman yksityisyyttä ei ole laajaa käyttöönottoa – on vain massavalvontaa.
Arthur Firstov, Mercuryo-yhtiön liiketoimintajohtaja, kuvasi tätä muutosta osuvasti. Hän totesi, että tapahtuman tutkimusaiheissa oli selvä suunnanmuutos.
“Yksityisyys oli tapahtuman ydinaihe,” Firstov painottaa, ja jatkaa:
“Bangkokissa yksityisyys oli vain yksi merkittävä osa-alue, mutta Buenos Aires nosti sen pääosaan.”
Hänen huomionsa heijastuu koko konferenssin läpi kulkevaan tunnelmaan. Työtiloissa ja luentosaleissa alkoi kiertää lause, josta tuli kuin epävirallinen tunnuslause Devconnect 2025:lle:
“Jos lompakkosi ei ole suunniteltu yksityisyyttä suojaavaksi, se on jo vanhentunut.”
Kysymys ei ole hetken teknologiatrendistä, vaan reaktiosta yhä avoimempaan maailmaan, jossa taloustietoja käytetään aseena. Firstov tuo esille, että suunta annettiin alusta asti, kun Vitalik Buterin kävi läpi oman henkilökohtaisen yksityisyyspalettinsa aina käyttöjärjestelmästä ja mobiililaitteista yksityisiin RPC-yhteyksiin.
Kriittinen kehitys näkyy erityisesti siinä, miten tätä teknologiaa nyt tarjotaan. Kyse ei enää ole harvojen komentorivikuluista, vaan näkymättömyydestä.
Firstov selittää:
“Rakentajat keskittyivät stealth-osoitteisiin, älykkäisiin AA-kuvioihin [Account Abstraction], valikoivaan tietojen jakamiseen ja siihen, että luodaan parempia oletuksia – käyttäjän ei tarvitse enää huomata, kuinka paljon monimutkaisuutta järjestelmä hoitaa taustalla.”
Tämä “näkymättömyys” on se kuuluisa pyhä graali. Käyttäjä ei halua ymmärtää nollatietotodisteita – hän vain haluaa tietää, että oma pankkisaldo ei ole julkista tietoa.
Yksityisyyden rinnalla Firstov tunnisti myös käytännönläheisen kehityksen DeFi-sektorilla: “prekonfirmaatioiden syntyminen välittömän tuntuisille stablecoin-maksuille” ja uusia tuottomahdollisuuksia, jotka tarjoavat “yksinkertaisia, money-market-tyyppisiä kokemuksia ilman täyttä riskipeliä”. Suuntaus vie alaa pois 10 000 % APY Ponzi-houkutteluista kohti tylsää, mutta luotettavaa ja yksityistä taloutta.
Black Box -kiista, kehen voimme luottaa?
Mikään mullistus ei kuitenkaan ole ilman sisäisiä ristiriitoja. Vaikka yksityisyyden tarve oli kiistaton, tapa jolla siihen päästään, herätti viikon kiivaimmat tekniset väittelyt. Kiistojen keskiössä olivat Trusted Execution Environments (TEEs) eli laitteistopohjaiset suojatut ympäristöt.
Löytyykö yksityisyyden tulevaisuus kryptografisesta matematiikasta vai piisirujen valmistuksesta?
Firstov kuvailee tätä jakoa “tapahtuman odottamattomimmaksi ja kiistanalaisimmaksi tekniseksi väittelyksi”. Toisella puolella olivat käytännönläheiset rakentajat. Hän mainitsee:
“Osa leiristä väitti, että TEE:t ovat käytännössä välttämättömiä suuren kapasiteetin, pienen viiveen ja yksityisten laskentatehtävien toteutuksessa – erityisesti yksityisissä selvityksissä, johdannaisstrategioissa ja agenttipohjaisessa toimeenpanossa.”
Perustelut ovat vakuuttavia: jos haluamme Wall Streetin nopeudet lohkoketjuun, pelkkä matematiikka voi olla liian hidasta. Tarvitsemme laitteistokiihdytystä.
Vastapuoli oli kuitenkin äänekäs, periaatteellinen ja hyvin epäilevä. Firstov välittää heidän varoituksensa: “Jos luottamuksen malli on ’luota tähän mustalaatikkopalvelimeen datakeskuksessa’, krypton kehitys ei oikeastaan poikkea perinteisestä finanssista.”
Jos pankin palvelin vain vaihdetaan Intelin SGX-ympäristöön, olemmeko oikeasti hajauttaneet mitään?
Tämä johti ratkaisemattomaan meta-kysymykseen, joka tulee todennäköisesti ohjaamaan tutkimusta vielä pitkään:
“Kuinka suuren osan maailman stablecoineista ja maksuhinnoista olemme valmiita ajamaan läpinäkymättömällä laitteistolla… ja mitä ’riittävän luottamusminimoitu’ oikeastaan tarkoittaa tässä yhteydessä?”
Koneiden nousu: tekoäly uutena taloudellisena arkkitehtinä
Sillä aikaa kun kryptografit kiistelivät laitteistoluottamuksesta, toinen suuri tekijä alkoi hiljaisesti integroitua kryptopinon sisään: Tekoäly. Devconnect 2025 ei käsitellyt pelkkää tilikirjaa – siellä puhuttiin hajautetun tietokannan ja autonomisen “aivojen” väistämättömästä liitosta.
Vivien Lin, Chief Product Officer ja BingX Labs:in vetäjä, toi näkökulman keskitettyjen pörssien (CEX) eturivistä, joissa kehitys vie niitä nopeasti huomattavasti monimutkaisemmiksi järjestelmiksi. Hänelle selkein teema oli ilmeinen.
Lin toteaa:
“Keskeinen teema minulle oli tekoälyn integrointi pörssien infrastruktuuriin ja oivallus siitä, että pörssit kehittyvät täysimittaisiksi rahoitusekosysteemeiksi, eivät pelkiksi kaupankäyntisovelluksiksi.”
Hän kuvaa tulevaisuutta, jossa tekoäly toimii rahoituksen yhdistävänä voimana.
“Rakentajat keskittyivät siihen, miten tekoäly voi yhdistää kaupankäynnin, säilytyksen, maksut, riskienhallinnan ja käyttäjäälyn yhdeksi ‘super-sovelluskokemukseksi’.”
Kuitenkin, aivan kuten TEE-keskustelussa yksityisyyden suojan alueella, tekoälyn integrointi tuo mukanaan turvallisuuden paradoksin. Kuinka uskoa tekoälyyn elinikäisten säästöjen kanssa? Lin huomioi vahvan pyrkimyksen kohti “turvallisia, todennettavissa olevia järjestelmiä, mukaan lukien yksityisyyttä säilyttävää laskentaa ja ketjussa tapahtuvaa todentamista, jotka takaavat, että tekoälypohjaiset ominaisuudet eivät vaaranna käyttäjädataa tai varojen turvallisuutta.”
Tavoitteena on rakentaa ekosysteemejä, jotka ovat “sekä älykkäitä että erittäin turvallisia, antaen käyttäjille lisää automaatiota ja kontekstia vaarantamatta luottamusta.” Linin mukaan kiinnostavin kitkapiste ei kuitenkaan liittynyt kyvykkyyteen, vaan autonomiaan.
“Suurin kitkapiste liittyi siihen, kuinka paljon autonomiaa tekoälyagenteilla tulisi olla kaupankäyntiympäristöissä,” Lin selventää. Keskustelu jakoi osallistujat kahteen leiriin.
Hän lisää:
“Jotkut kehittäjät näkivät, että agenttien tulisi hallita likviditeettiä, tasapainottaa salkkuja tai tehdä toimeksiantoja ilman ihmisen valvontaa. Toiset taas varoittivat, että rajoittamaton pääsy suorituskerrokseen voi tuoda järjestelmäriskiä.”
Keskeinen erimielisyys koskee ihmisen roolia markkinoilla: “Pitäisikö tekoälyn toimia kauppiaiden rinnakkaisohjaajana vai täysin itsenäisenä toimijana markkinarakenteessa?” Buenos Airesissa konsensus näytti siirtyvän kohti autonomiaa, jos kryptografian tuomat turvakaiteet ovat riittävän vahvat.
Maantiede on kohtalo, oppeja globaalista etelästä
Ehkä Devconnect 2025:n mullistavin piirre oli itse tapahtumapaikka. Tapahtuman järjestäminen Argentiinassa pakotti globaalin kehittäjäyhteisön käytännönläheiseen ajatteluun. Siinä missä Silicon Valleyn kehittäjät keskittyvät koodin optimointiin millisekunnin tarkkuudella, Buenos Airesin väestö miettii työvoimansa arvon säilyttämistä inflaatiota vastaan.
Arthur Firstov huomasi, kuinka tämä radikaali monimuotoisuus muutti keskustelun teoreettisesta skaalaamisesta selviytymisen työkaluihin. “Devconnect toi täysin erilaiset käyttäjäprioriteetit samaan tilaan,” hän sanoo.
“Latinalaisamerikkalaiset tiimit toivat esiin arjen käyttökohteita, kuten ‘lompakot edullisissa älypuhelimissa’ ja vuokra- tai palkkamaksut stablecoineina,” Firstov toteaa ja jatkaa:
“Vertaa tätä aasialaisiin ja yhdysvaltalaisiin infrastruktuuritiimeihin, jotka keskittyivät edelleen ‘jatkuviin futuureihin, reititykseen, MEV-ilmiöihin ja viiveeseen.'”
Tämä maailmojen törmäys johti synteesiin. Keskustelu siirtyi yksinkertaisista “Transactions Per Second” (TPS) vertailuista kohti käytettävyyttä ja käytännön toteutuksia. Firstov listaa nyt olennaiset kysymykset:
“Miten älykkäät lompakot voivat piilottaa monimutkaisuuden niin, että käyttäjälle kokemus on kuin tavallisessa fintech-sovelluksessa? Kuinka tuetaan sekä ‘high-frequency trading’ -virtoja että kuukausipalkkojen maksamista ilman, että luottamus tai turvallisuus vaarantuu?”
Suurin oivallus? “Kryptossa ei ole yhtä tyypillistä käyttäjää.”
Vivien Lin yhtyy näkemykseen ja toteaa Argentiinan läsnäolon tuoneen teknisiin keskusteluihin maanläheisyyttä.
“Kehittäjien monimuotoisuus, erityisesti vahva argentiinalaisedustus, siirsi keskustelun kohti konkreettisia käyttöönoton haasteita, ei vain teoreettista skaalaamista.”
Argentiinalaiset rakentajat eivät halunneet keskustella rahan filosofiasta; he halusivat ratkaista välittömät ongelmat.
Lin selittää:
“Argentiinalaiset rakentajat nostivat esiin inflaation, pääomakontrollit ja tarpeen nopeille selvitysalustoille, jotka toimivat luotettavasti epävakaissa talouksissa.”
Tämä laajensi käsitystä pörssien roolista, korostaen “tekoälypohjaisten ekosysteemien tarpeellisuutta, jotka ratkaisevat sekä paikallisia rajoitteita että laajempia haasteita, kuten sääntelyn hajanaisuutta, rajat ylittävää likviditeettiä ja mobiililähtöistä käyttöönottoa.”
Mitä oikeasti rakennetaan? Infrastruktuuri ohittaa hypen
Jättäen filosofian ja maantieteen syrjään voi kysyä: mihin rakentajat todellisuudessa vievät koodinsa?
Ivan Machena, 8lends-yhtiön viestintäjohtaja, tarjoaa realistisen katsauksen. “Ghost chain” -aika, eli lohkoketjut joilla on korkea arvo mutta vähän käyttäjiä, on päättymässä. Nyt painopiste on ekosysteemeissä, jotka tukevat todellisia tuotteita.
“Seuraten alan laajempaa keskustelua Devconnectin ympärillä,” Machena huomioi, “useat layer-2- ja sovellustason projektit vetävät edelleen runsaasti kehittäjiä puoleensa.”
Kuluttajapuolella Machena mainitsee Base-alustan. Sitä pidetään esimerkkinä “nopeasta kasvusta ja sulavasta käyttöönottorajapinnasta,” ja siitä on tullut portti yksityis-sijoittajille. DeFi-puolella Arbitrum säilyttää asemansa “suosituimpana vaihtoehtona kypsän ekosysteeminsä ja yhdisteltävyytensä ansiosta,” kun taas Polygon on edelleen suosittu tasapainoa hakeville tiimeille.
Machena toteaa kuitenkin siirtymän kohti teknisesti edistyksellisempiä vaihtoehtoja.
“Kasvavaa kiinnostusta kohdistetaan myös zk-pohjaisiin ratkaisuihin, kuten zkSync ja StarkNet, varsinkin tiimeiltä, jotka rakentavat teknisesti vaativampia tai pitkäkestoisempia tuotteita. Suuntaus on selvä: keskustelut Devconnectissä korostavat L2-ratkaisuja, jotka tukevat jo oikeita tuotteita, eivät vain kokeellisia konsepteja.”
Arthur Firstov lisää vielä yhden kerroksen tähän käyttöönoton karttaan viitaten yksityisyys- ja agenttilähtöiseen sektoriin. Hän tunnistaa Aztec-alustan “herättävän vakavaa kiinnostusta yksityisyyttä painottavana ympäristönä, jossa tuotteet voivat olla oletuksena yksityisiä, mutta valikoidusti läpinäkyviä tarpeen mukaan.”
Etenkin Firstov korostaa Privacy Pools -ratkaisua, joka toimii sillanrakentajana cypherpunk-etiikan ja institutionaalisen todellisuuden välillä. Se nousi esiin “sääntelytietoisen ratkaisun… käytännön vastauksena siihen, miltä yksityisyys näyttää, kun sääntelijöiden ja merkittävän pääoman pitää hyväksyä se.”
Lisäksi fyysinen maailma tuodaan ketjuun. Firstov huomauttaa trendistä, jossa tiimit rakentavat DePIN (Decentralized Physical Infrastructure Networks) -tyylisiä tallennus- ja laskentapalveluita, jotka maksetaan stablecoineilla, “tavoitteena saada krypton tuntumaan perinteisiltä pilvipalvelu-API:ilta.”
Outlook 2026: kasinosta katedraaliksi
Kun Devconnect 2025:n osallistujat hajaantuivat Buenos Airesista omiin koteihinsa ympäri maailman, tunnelma oli selvästi muuttunut. Ala on kypsymässä. Tapahtuman kulttuuri – pienet, tekniset ja yhteisölähtöiset tilaisuudet isojen markkinointispektaakkeleiden sijaan – muovaa tulevan vuoden tarinaa.
Arthur Firstov ennustaa, että kryptotarinoiden kertoja vaihtuu perusteellisesti:
“Vuoden 2026 tarinoiden voi odottaa kuvastavan tätä muutosta: ‘infrastruktuuritarina kasinotarinoiden sijaan’, ‘stablecoinit krypton käyttöliittymänä’ ja yksityisyys itsestäänselvyytenä.”
Nyt visiossa kryptovaluutta ei enää tarkoita uhkapelaamista, vaan siitä on tulossa maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän näkymätön ja luotettava perusta. Keskustelut eivät enää pyöri tokenien hintojen ympärillä. Firstovin sanoin kasvava kysymys on: “Mitkä Web2–Web3-integraatiot todella tuodaan markkinoille ja tuovat oikeita käyttäjiä?”
Vivien Lin on samaa mieltä ja näkee tulevaisuuden ekosysteemeissä, jotka ovat yhteydessä toisiinsa, eivät erillisissä suljetuissa järjestelmissä.
“Se vahvisti käsitystä, että kryptokaupankäynnin tulevaisuus perustuu ekosysteemeihin. Tämä ajattelu ohjaa alaa kohti yhteentoimivia, tekoälyllä toimivia kaupankäyntiekosysteemejä, joissa likviditeetti, identiteetti, toteutus ja strategian automatisointi yhdistyvät yhä vahvemmin, kun siirrymme kohti vuotta 2026.”
Buenos Aires toimi krypton sielun stressitestinä. Ala selvisi siitä, ei tarjoamalla yksinkertaisia vastauksia, vaan esittämällä vihdoin oikeat, vaikeat kysymykset. Lähtemmekin nyt vähemmän illuusioita, mutta parempien työkalujen kanssa. “Kasino-tarina” on ohi; “Infrastruktuuritarina” on alkanut. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan tuntuu, että rakennamme jotain kestävää.
