Ethereum’in perustaja Vitalik Buterin ja kryptoanalyytikko c-node ovat herättäneet uudelleen keskustelun Decentralized Finance (DeFi) -järjestelmän todellisesta tarkoituksesta.
Nämä kaksi alan asiantuntijaa haastavat kasvavan DeFi-sektorin arvioimaan uudelleen prioriteettejaan.
Asiantuntijat eri mieltä siitä, mitä pidetään oikeana DeFi:nä
Asiantuntijoiden mukaan ongelma on, että suuri osa nykypäivän DeFi-hypestä on pinnallista ja palvelee spekulatiivisia tarkoituksia sen sijaan, että veisi eteenpäin aitoa DeFi-infrastruktuuria.
”DeFi:tä ei ole mitään syytä käyttää, ellei sinulla ole kryptovaluuttalongeja ja haluat käyttää finanssipalveluita säilyttäen omat varasi,” c-node kirjoitti.
He tyrmäsivät tavalliset tuotto-strategiat—kuten USDC:n tallettamisen laina-protokolliin—”cargo cults” -ilmiöinä, vihjaten, että ne jäljittelevät DeFi:n menestystä ilmentämättä kuitenkaan sen alkuperäistä eetosta.
Analyytikko korosti myös, että muut kuin Ethereum-ketjut voivat kohdata vaikeuksia Ethereum’in DeFi-buumin toistamisessa, sillä ETH:n varhaiset käyttäjät olivat ideologisesti sitoutuneita omaan säilytykseen. Uudempia ekosysteemejä hallitsevat sen sijaan institutionaaliset sijoittajat, jotka käyttävät vartiointipalveluja.
Buterinin vastaus tarjosi sekä vastaväitteen että laajemman näkemyksen siitä, mikä lasketaan ”aidoksi” DeFi:ksi. Russo-kanadalainen innovaattori painotti, että algoritmiset stablecoinit, erityisesti kun ne ovat ylivakuudellisia tai hajauttavat vastapuoliriskejä, ovat aidosti hajautettuja.
”Vaikka 99 % likviditeetistä olisi CDP-haltijoiden tukemaa, jotka pitävät negatiivisia algo-dollareita ja vastaavasti positiivisia dollareita muualla, on silti merkittävää, että sinulla on mahdollisuus sysätä vastapuoliriski markkinatakaajalle,” Buterin kirjoitti.
DeFi:n ideologinen jakautuminen ja pyrkimys hajautettuun riskinhallintaan
Ethereum’in perustaja arvosteli myös suosittuja USDC-pohjaisia strategioita, huomauttaen, että pelkkä keskitettyjen stablecoinien tallettaminen lainaprotokolliin ei täytä DeFi:n kriteerejä.
Teknisten määritelmien lisäksi hän kuvasi pitkän aikavälin tavoitteekseen siirtymisen dollaripohjaisista järjestelmistä kohti hajautetun vakuuden tukemaa monipuolista arvon määritystä.
Keskustelu korostaa syvempää ideologista eroa kryptoyhteisön sisällä:
- Toisille DeFi on työkalu spekulatiiviseen pääomatehokkuuteen—positioiden hyödyntämiseen ja tuottojen saamiseen ilman varojen luovutusta säilytykseen.
- Toisille kyseessä on perustavanlaatuinen rahoitusjärjestelmä, jolla voidaan hajauttamisen ja riskien jakamisen avulla uudistaa maailmanlaajuinen rahajärjestelmä.
Keskustelun jatkokommentit vahvistivat tätä jännitettä. Jotkut katsoivat, että DeFi:n käyttö keskitettyihin omaisuuksiin perustuenkin vähentää välikäsiä ja voi alentaa systeemiriskiä.
Toiset puolestaan olivat samaa mieltä c-node’n kanssa, ja ennustivat, että markkinat suosivat omaan säilytykseen perustuvia protokollia hybridi- tai fiat-tukisten järjestelmien sijaan.
Alasta käyty keskustelu voi vaikuttaa seuraavaan kryptoinnovaatioiden vaiheeseen. Ethereum’in johtoasema DeFi:ssä, jota ruokkivat varhaisten käyttäjien ideologia, eroaa selvästi muiden ketjujen tilanteesta, joissa pääomasijoittajat etsivät ennen kaikkea helppoa käyttöä hajauttamisen sijaan.
Samaan aikaan Buterinin korostus ylivakuudellisille algoritmisille stablecoineille ja hajautetuille indekseille viittaa mahdolliseen kehitykseen nykyisten dollarikiinnitteisten rakenteiden ulkopuolelle.
Kun DeFi lähestyy toista vuosikymmentään, keskustelut osoittavat, että kyse ei ole enää pelkästään tuotoista ja likviditeetistä.
Nyt huomio siirtyy DeFi:n perusarvoihin—säilytys, hajauttaminen ja riskien jakaminen nousevat keskiöön.
Mietityttää, voiko DeFi todella tarjota vaihtoehdon perinteiselle rahoitusjärjestelmälle vai jääkö se vain kehittyneeksi työkaluksi kryptospekulantteille.
