Hyun Song Shin työskenteli 12 vuotta Bank for International Settlementsissä ja vaikutti ratkaisevasti keskuspankkien suhtautumiseen digitaaliseen rahaan. 22. maaliskuuta Etelä-Korean presidentti Lee Jae-myung nimesi hänet Korean keskuspankin johtoon. Hän korvaa väistyvän johtajan Lee Chang-yongin, kun tämän kausi päättyy huhtikuussa.
Ekonomisti, joka perusteli keskuspankin ankkuroiman digitaalivaluutan tarpeen, joutuu nyt toteuttamaan sen – valuutalle, joka ei ole Yhdysvaltain dollari.
Perustelut stablecoineja vastaan
Shin opiskeli ja opetti Oxfordin yliopistossa ennen kuin toimi professorina London School of Economicsissa ja Princetonissa. Hän liittyi BIS:iin vuonna 2014 talousneuvojana ja rahoitusosaston johtajana.
Maaliskuussa 2026 julkaistussa artikkelissa “Tokenomics and Blockchain Fragmentation” Shin esitteli yksityiskohtaisimmin näkemyksiään. Julkiset lohkoketjut tarvitsevat validoijia ylläpitääkseen konsensusta. Mitä hajautetumpi verkko on, sitä suurempia ovat validoijien palkkiot, jotka käyttäjät maksavat gas-maksujen kautta. Kun maksut nousevat korkeiksi, käyttäjät siirtyvät halvempiin lohkoketjuihin. Näin syntyy fragmentoituminen.
Stablecoinit perivät tämän ongelman suoraan. USDC-token Ethereumissa ja vastaava Solanassa ovat erillisillä tilikirjoilla, eikä niiden välillä ole suoraa kommunikaatiota. Siirtyminen ketjujen välillä vaatii siltoja, jotka lisäävät kustannuksia, viiveitä ja hakkeroinnin riskiä. Shin korostaa, että lopputuloksena ei ole yhtenäinen rahaverkosto, vaan joukko ketjukohtaisia siiloja.
Tämä rikkoo Shin käsitettä rahan yhtenäisyydestä. Perinteisessä rahoitusjärjestelmässä keskuspankit takaavat käteisen vaihdettavuuden kaikissa pankeissa. Hajautetussa järjestelmässä tällaista ankkuria ei ole. Shin näkee ratkaisuna yhtenäisen tilikirjan, jossa keskuspankkiraha, talletukset ja tokenisoidut omaisuuserät toimivat samalla ohjelmoitavalla alustalla.
Teoreetikosta keskuspankkiiriksi
BIS:ssä Shin pystyi analysoimaan ja antamaan suosituksia. Kohdeyleisö oli kaikki maailman keskuspankit ja panokset olivat lähinnä teoreettisia.
Korean keskuspankin johtajana tilanne muuttuu. Etelä-Korea ei laske liikkeelle reservivaluuttaa. Yhdysvallat lainsäädännöllään, kuten GENIUS Actin avulla, ottaa dollarin stablecoinit virallisesti käyttöön ja vahvistaa dollarin ylivaltaa. Reservivaluuttamaissa yksityisten stablecoin-innovaatioiden hyväksyminen vahvistaa kansallista suvereniteettia. Muille kuin reservivaluuttamaille tämä kehitys voi kuitenkin heikentää taloudellista itsenäisyyttä.
Shin ei voi estää dollarin stablecoinien käyttöä – ja hän tietää sen. Vuonna 2018 pidetyssä tapaamisessa Kim Yong-beomin kanssa, joka tuolloin oli rahoituspalveluviraston varapuheenjohtaja ja nykyään presidentin politiikan kabinetin päällikkö, Shin totesi, että kansainvälisiä kryptovaluuttakauppoja ja täyskieltoja ei pystytä estämään. Hän neuvoi, että pankit – kanavat, joiden kautta fiat-valuutta siirtyy kryptoihin – ovat tehokkain säätelypiste. Kim kertoi tästä vuonna 2022 julkaistussa kirjassaan.
Logiikka tukee kaksivaiheista lähestymistapaa. Pankkijärjestelmää tulee käyttää portinvartijana dollarin stablecoin-virtojen hallintaan. Samalla tulee rakentaa kilpailukykyinen kotimainen vaihtoehto. BOK käynnisti toisen vaiheen CBDC-projektistaan “Hangang” 18. maaliskuuta, jossa keskuspankki laskee liikkeelle digitaalista valuuttaa ja kaupalliset pankit jakavat talletustokeneita. Rakenteessa hyödynnetään Shin yhtenäisen tilikirjan konseptia. Molemmat lähestymistavat tähtäävät siihen, että Korean won pysyy merkityksellisenä tilanteessa, jossa dollarimääräinen digiraha muodostuu infrastruktuurin perustaksi.
Voiko teoria kestää käytännön?
Etelä-Koreassa toimii yksi maailman suurimmista kryptomarkkinoista. Mikäli Shin kaksivaiheinen malli onnistuu, siitä voi tulla esimerkki kaikille muille talouksille, joiden valuutta ei ole dollari mutta jotka kohtaavat samat paineet.
Kriitikot muistuttavat todellisista esteistä – ja vaihtoehtoisesta polusta. Osa ehdottaa, että Etelä-Korea sallisi yksityisten toimijoiden liikkeeseenlaskemat won-määräiset stablecoinit sen sijaan, että luotettaisiin keskuspankin digitaliseen valuuttaan, joka saattaa tulla liian myöhään. Säännelty won-stablecoin voisi kilpailla suoraan dollarin stablecoinien kanssa nopeudessa ja saavutettavuudessa ilman, että tarvitsee odottaa keskuspankin alustan valmistumista.
Yhtenäinen tilikirja keskittää riskin. Jos yksi alusta sisältää keskuspankkirahat, talletukset ja tokenisoidut omaisuuserät, yhdellä vialla voidaan lamaannuttaa koko rahoitusjärjestelmä. Hajautetusta infrastruktuurista saatava resilienssi – ironisesti juuri se hajanaisuus, jota Shin kritisoi – menetettäisiin.
Hallinnointi on toinen ratkaisematon ongelma. Projektit kuten BIS:n Agora, johon osallistuu seitsemän keskuspankkia ja 43 rahoituslaitosta, osoittavat, että yhteiseen infrastruktuuriin liittyvä hallinta on monimutkaisempaa kuin itse järjestelmän rakentaminen. Samaan aikaan stablecoinien kokonaismäärä maailmassa ylittää jo 315 miljardia dollaria. Protokollat, kuten Circlen CCTP, paikkaavat ketjujen välistä hajanaisuutta yksityiseltä puolelta. Markkina ei jää odottamaan.
Shin laati teorian. Nyt hän kantaa vastuun sen toteutumisesta.
