Viime viikolla Osakan kuvernööri Hirofumi Yoshimura korosti “Osaka International Financial City” -aloitteen kolmannen vuoden tuloksia. Kaupunki on houkutellut 27 ulkomaista rahoituslaitosta ja 650 startup-yritystä, mikä osoittaa sen pyrkimystä asemoitua seuraavan sukupolven rahoituskeskukseksi.
Aiemmin Aasian rahoituskeskuksina pidetyt Singapore ja Hongkong kohtaavat nyt kilpailua, kun stablecoinien nousu muokkaa alueen rahajärjestystä, herättäen kysymyksen siitä, mikä maa tai kaupunki johtaa.
Korea: käänne kohti yksityisiä stablecoineja ja vähittäismaksuja
Etelä-Korea, joka aiemmin keskittyi pääasiassa keskuspankin digitaalisiin valuuttoihin (CBDC), on nopeuttanut siirtymistä kohti yksityisiä stablecoineja. Rahoituspalvelukomissio aikoo esitellä kattavan sääntelylain parlamentille lokakuussa 2025, kannustaen won-pohjaisten stablecoinien käyttöönottoa. Samalla Korean keskuspankki on perustanut omistetun digitaalisten omaisuuserien tiimin, edistäen valvontaa ja markkinoiden kehitystä.
Suuret toimijat kuten KakaoBank valmistautuvat astumaan markkinoille, ja vähittäismaksut ja rajat ylittävät rahalähetykset nähdään keskeisinä kasvun ajureina. Korean etuna on sen kehittynyt digitaalinen infrastruktuuri ja laaja fintechin käyttöönotto. Mobiilimaksut ja verkkopankki ovat jo yleisiä, maa on hyvin asemoitunut laajentamaan kuluttajakeskeistä stablecoinien käyttöä nopeasti, kun sääntely on paikallaan.
Japani: ensimmäinen liikkuja kattavalla oikeudellisella kehyksellä
Japani on luonut yhden maailman kattavimmista oikeudellisista järjestelmistä stablecoineille. Kesäkuussa 2025 voimaan tullut uudistettu maksupalvelulaki erottaa stablecoinit kryptovaluutoista luokittelemalla ne “sähköisiksi maksuvälineiksi”. Rahoituspalveluvirasto (FSA) valvoo tiukasti liikkeeseenlaskijoita, rajoittaen ne pankkeihin, trustiyhtiöihin ja lisensoituihin rahansiirtoyrityksiin.
JPYC rekisteröityi rahansiirto-operaattoriksi ja aikoo lanseerata jenkiinnitetyn stablecoinin syksyllä 2025. Alkuperäinen liikkeeseenlaskutavoite on 68 miljardia dollaria, pitkän aikavälin tavoitteen ollessa 6,8 miljardia dollaria. Circle toi USDC:n Japaniin maaliskuussa 2025 SBI VC Traden kautta. Mitsubishi UFJ Trust valmistelee Progmat Coin -järjestelmäänsä.
Japani lanseerasi maailman ensimmäisen jeniin sidotun stablecoinin, joka on laillisesti tunnustettu maksuvälineeksi. Odotettuja käyttötapauksia ovat hiilikrediittikauppa, kauppasopimukset ja rajat ylittävät maksut. Osaka isännöi kasvavaa startup- ja kansainvälisten instituutioiden keskittymää. Japani pyrkii selkeiden sääntöjen ja aktiivisen markkinoiden käyttöönoton avulla tulemaan Aasian stablecoin-keskukseksi.
Hong Kong ja Singapore: kilpailevat lisensoinnin kautta
Hongkong otti käyttöön Stablecoin Ordinance -asetuksen 1. elokuuta 2025, esitellen Aasian ensimmäisen kattavan lisensointijärjestelmän. Lisäksi liikkeeseenlaskijoiden on ylläpidettävä täysiä varantoja korkealaatuisissa likvideissä omaisuuserissä ja noudatettava tiukkoja rahanpesun vastaisia ja tunne asiakkaasi -vaatimuksia. Viranomaiset aikovat myöntää ensimmäiset lisenssit vuoden 2026 alussa, ja yli 40 yritystä valmistelee hakemuksia. Hongkong keskittyy läpinäkyvyyteen ja institutionaaliseen uskottavuuteen. Käytännön käyttöönoton viivästykset voivat kuitenkin hidastaa sen kehitystä verrattuna Japaniin ja Koreaan.
Samaan aikaan Singapore otti käyttöön Digital Token Service Provider (DTSP) -kehyksen kesäkuussa 2025, asettaen tiukat vaatimukset ja rajoittaen yleensä ulkomaille suuntautuneita liikkeeseenlaskijoita. Vaikka Paxos sai hyväksynnän vuonna 2024, laajemmat markkinat ovat edelleen kehitysvaiheessa. Singaporen varovainen asenne korostaa sen mieltymystä pitkäaikaiseen vakauteen nopean laajentumisen sijaan.
Kiina: Yuanin kansainvälistäminen stablecoinien kautta
Elokuussa 2025 mediassa kerrottiin, että Peking alkoi tutkia juaniin sidottua stablecoinia osana laajempaa strategiaansa vähentää riippuvuutta Yhdysvaltain dollarista ja nopeuttaa renminbin kansainvälistymistä. Hallitus julkaisee myös tiekartan myöhemmin tässä kuussa ja suunnittelee alkuvaiheen käyttöönottoja Hongkongissa ja Shanghaissa.
Kiina on jo johtanut CBDC:n käyttöönottoa, mikä herättää kysymyksiä sen päällekkäisyydestä yksityisten stablecoinien kanssa. Sen politiikan laajuuden ja markkinavaikutuksen vuoksi juaniin sidottu stablecoin voisi merkittävästi muokata Aasian rahoitusmaisemaa.
Näkymät: Kilpailevat mallit Aasian seuraavalle finanssikeskukselle
Stablecoin-kilpailu määrittelee uudelleen, mitä tarkoittaa olla Aasian rahoituskeskus. Japani johtaa oikeudellisissa puitteissa ja yritysten käyttöönotossa, Korea kuluttajainfrastruktuurissa, Hongkong sääntelyuskottavuudessa, Singapore varovaisessa pitkäjänteisyydessä ja Kiina valuutan kansainvälistymisessä.
Kuten Osakan ponnistelut osoittavat, tuleva rahoitusjohtajuus riippuu pääoman keskittymisestä, sääntelyn selkeydestä, reaali-maailman hyödyllisyydestä ja politiikan ketteryydestä. Näiden kolmen elementin tasapaino voi ratkaista, mikä kaupunki ottaa Aasian seuraavan rahoituskeskuksen manttelin.
